VÄÄRÄÄ RAHAA!
Väärentäminen on rikos – ja myös väärän rahan levittäminen
Muodollisesti seteleiden väärentämisestä oli Suomessa voimassa hirttotuomio 1870-luvulle asti. Käytännössä väärennöksistä annettiin vankeutta ja kuritushuonetta.
Nykyisen rikoslain 37. luku maksuvälinerikoksista toteaa: ”Joka valmistaa väärää rahaa tai väärentää rahaa saattaakseen sen käypänä liikkeeseen taikka tässä tarkoituksessa tuo maahan, vie maasta, hankkii, vastaanottaa, kuljettaa tai toiselle luovuttaa vääräksi tai väärennetyksi tietämäänsä rahaa, on tuomittava rahanväärennyksestä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.”
Jos yleisölle levittää vaikka pilailutarkoituksessa sellaisen kuvan, joka erehdyttävästi muistuttaa käypää rahaa, voi syyllistyä rikoslain 7. §:n mukaiseen rahajäljitelmän levitykseen. Rahaväärennökset tutkii keskusrikospoliisi.
Aito ja väärennetty 3 ruplan seteli 1861.
Turvatekijöiden historiaa
Erilaiset hologrammit, erikoispainovärit, ultraviolettivalossa ja infrapunavalossa näkyvät ominaisuudet sekä muut kopioitumattomat osat ovat modernien euroseteleiden erusominaisuuksia.
Turvatekijöillä vaikeutetaan rahan väärentämistä. Osa turvatekijöistä on sellaisia, jotka kansalaiset voivat tunnistaa. Osan taas tunnistavat rahankäsittelyn ammattilaiset erikoislaitteilla.
Vanhimpia turvatekijöitä ovat erityinen setelipaperi sekä vesileima, jota käytettiin Suomessa jo 1870-luvun seteleissä. Hieno painotyö, setelien yksilöinti sarjanumeroilla ja allekirjoitukset ovat vanhoja ja yleisölle näkyviä turvatekijöitä. Myöhemmin alettiin käyttää turvalankaa, erityiskuituja ja monimutkaisia kuvioita painatuksessa.
Vesileima 50 euron setelissä. Kuva: EKP
Ruplaväärennökset 1800-luvun alussa
Vanhimmat Suomessa löytyneet seteliväärennökset olivat ruplia ja ne liittyivät Napoleonin vuonna 1812 Venäjän-sotaretkeään varten teettämiin seteliväärennöksiin. Väärennökset olivat osa sodankäyntiä tavoitteena saada vihollismaan talous sekasortoon. Väärennöksiä voitiin käyttää myös maksuvälineinä miehitetyllä alueella.
Napoleon onnistui erinomaisesti seteliväärennösten käytössä. Niitä palautui Venäjän assignaatti-pankkiin muutamassa vuodessa yli 5,6 miljoonan ruplan edestä.
Suomen Pankki aloitti toimintansa Turussa vuonna 1812. Suomen Pankin ruplamääräisten setelien ensimmäiset, käsin piirretyt väärennökset paljastuivat vuonna 1818.
Napoleonin ruplaväärennös.
Varhaiset markkaväärennökset
Suomi sai oman rahan vuonna 1860. Ensimmäinen korkeatasoinen markkaväärennös löytyi vuonna 1867. Asiasta uutisoitiin lehdissä, mikä ilmeisesti lopetti väärennösten levittämisen.
Vuonna 1881 paljastui 1800-luvun laajin väärennöstapaus, kun löytyi noin 100 väärää 10 markan seteliä. Syyllisiä ei saatu kiinni. Pankki päätti korvata vuoden 1878 sarjan 10 markan setelin uudella tyypillä.
Uudestakin, vuoden 1882 sarjan 10 markan setelistä löytyi pian väärennöksiä. Tapaus johti pankkivaltuustossa keskusteluun setelien turvallisuuden parantamisesta, ja setelit uudistettiin taas.
Vuosien 1897–1898 setelisarjasta löytyi jälleen väärennöksiä, vaikka niitä oli yritetty torjua teknisin keinoin. Valitettavasti uusi ”väärennökset estävä” antifotostaattinen painoväri pikemminkin mahdollisti väärennökset, koska kostutetuista seteleistä saattoi tehdä painamalla peilikuvia.
Aito ja väärä 10 markan seteli vuodelta 1882.
Klingstenin, Kirmasen ja Forsbergin tapaus
Suomen tunnetuimpia väärennöstapauksia on vuoden 1909 sarjan väärennösjuttu, joka tuli ilmi vuonna 1916. Väärentäjät jäivät kiinni. He onnistuivat valmistamaan 20 markan setelistä korkealaatuisia jäljennöksiä, mutta olivat harrastelijoita niitten levittämisessä. Tekijät ehtivät levittää väärennöksiä 1 121 kappaletta.
Kiinni jäämisessä auttoivat Suomen Pankin nopea reagointi ja lehdissä kerrotut väärennösten tuntomerkit. Setelit erotti aidoista vasemmassa alakulmassa olevan Merkurius-sauvan muoto. Se alkoi väärennöksissä puolikkaalla sauvalla ja aidoissa kokonaisella.
Tekijöistä Johan Klingsten oli opiskellut kuvalaattojen tekoa ja värien sävytystä. Mikael Forsberg oli valokuvaaja ja painolaattojen asiantuntija. Heikki Juho Kirmanen toimi hallinnollisissa tehtävissä. Tuomitut saivat 7–8 vuotta kuritushuonetta.
Aito ja väärennetty 20 markan seteli vuodelta 1909.
Sisällissodan aiheuttama setelisekaannus 1918
Sisällissodan aikana punaiset valtasivat Suomen Pankin pääkonttorin ja setelipainon. Punaiset painoivat seteleitä 77 miljoonan markan edestä. Ne julistettiin pian laittomiksi, mutta ne erosivat pätevistä vain sarjanumeron perusteella, joita kansalaiset yrittivät laajasti ”korjailla”, jotta väärät rahat menisivät läpi. Ensimmäiseen korvaavaan setelisarjaan lisättiin tyyppimerkintä ”Litt. A”, mutta myös se oli helppo väärentää. Väärennösten vuoksi päätettiin uusia seteleiden värit. Uusiin seteleihin painettiin myös merkintä ”Sarja II”. Lopulta vuoden 1909 setelisarjasta oli liikkeessä viisi eri versiota, joista neljä oli laillista ja yksi – punaisten painamat setelit – oli julistettu väärennökseksi.
Sisällissodan jälkimaininkeihin lukeutui myös 1000 markan setelin väärennös, jota ryhdyttiin kaupittelemaan Pietarissa vuoden 1923 lopulla.
Markkaväärennökset itsenäistymisen jälkeen
Vuoden 1922 sarjan 100 markan setelistä löytyi melko alkeellisia väärennöksiä vuonna 1931. Pankki tiedotti lehdistölle väärennösten tuntomerkit.
Sotien jälkeisinä vuosikymmeninä Suomessa liikkui verrattain vähän väärää rahaa. 100 markan setelistä löytyi 1960–1970-luvuilla väärennöksiä, joissa seteliin oli painettu vesileimakin. Samoja väärennöksiä löydettiin 1980-luvulla Keski-Euroopasta.
Vuoden 1986 setelityypistä liikkui vuosina 1988–1989 runsaasti 10 markan väärennöksiä. Vuonna 1990 ilmeni väärennöstapaus, jossa väärennökset oli tehty värikopiokoneella. Tekijä jäi nopeasti kiinni ja sai viisi vuotta vankeutta.
Vuoden 1986 sarjasta tuli ulkomailla esiin myös seteleitä, joihin oli liimaamalla lisätty nollia.
50 markan seteli, johon on liimaamalla lisätty nolla.
Lahden dollarijuttu 1990-luvun alussa
Suomesta löydettiin etevästi väärennettyjä Yhdysvaltain dollareita. Väärentäjät painoivat viidellä eri kerralla dollareita yhteensä 9 miljoonan markan nimellisarvosta ja valmistelivat vielä noin 14 miljoonan markan arvosta väärennöksiä. Vääriä 50 ja 100 dollarin seteleitä ehti päätyä pankkijärjestelmään vajaat parikymmentä. Rikokset tapahtuivat vuosina 1994–1997. Samat tekijät tehtailivat väärennettyjä leimamerkkejä, joita käytettiin veronkiertoon.
Lahden käräjäoikeus langetti vuonna 1997 ehdottomia vankeustuomioita dollariväärennösjutussa. Kolmen päätekijän tuomiot olivat 6 vuotta.
Väärennetty 100 dollarin seteli.
Miten tunnistan aidon eurosetelin?
Tunnustele: Kaiverruspainatus tuntuu karhealta, koska painoväri on koholla paperin pinnassa. Parhaiten painojäljen tuntee setelin päissä olevista viivoista. Euroseteleissä kaiverruspainatusta on ainoastaan setelin etupuolella.
Katso: Taustavalossa setelissä näkyvät vesileima, turvalanka ja hologramminauhassa oleva kasvokuvaikkuna. Turvalanka on euroissa upotettu paperin sisälle, ja se näkyy taustavalossa tummana
nauhana, josta voi lukea €:n symbolin ja setelin arvon.
Kallistele: Kallistelemalla seteliä sen etupuolen hologramminauhasta voi lukea setelin arvon ja pääaiheen rakennelmat. Arvomerkinnässä setelin vasemmassa alakulmassa näkyy vierivä poikkipalkki ja värin muutos sinisestä vihreään.
Kaiverruspainatusta 50 euron setelissä. Kuva: EKP
Setelin turvatekijät
Rahaa ammatissaan käsittelevät voivat tarkistaa turvatekijöitä käyttämällä erityisvälineitä, kuten suurennuslaseja, ultraviolettivaloa ja infrapunakatselulaitteita.
Mikropainatusta on euroseteleissä mm. etupuolen tähtikuvioissa sekä taustapuolen siltarakenteissa. Sen lukeminen vaatii yleensä suurennuslasia. Mikrotekstiä on kahta eri tyyppiä: positiivista, jossa teksti on tummaa vaalealla pohjalla, sekä negatiivista, jossa teksti on vaaleaa tummalla pohjalla.
Erikoisvalot: Setelin valmistuksessa käytetään erikoispainovärejä, joihin voidaan lisätä erityisominaisuuksia. Kun muutetaan valon aallonpituutta näkyvän valon alueelta ultravioletti- ja infrapuna-alueelle, saadaan setelistä esiin lisää turvatekijöitä.
50 euron seteli UV-valossa. Kuva: Hannu Määttänen
Euroväärennöksiä
Suomessa tavataan väärennöksiä vähän suhteessa koko euroalueeseen. Määrä vaihtelee vuosittain, mutta ei osoita selvää nousevaa eikä laskevaa trendiä. Yleisimmin väärennetyt eurosetelit ovat arvoltaan keskikokoiset, 20 ja 50 euron setelit. Väärennösten vaikeuttamiseksi eurosetelisarjaa on uudistettu vuodesta 2013 alkaen (ns. Europa-sarja). Uuden sarjan 100 ja 200 euron setelit lasketaan liikkeeseen vuonna 2019.
Metallirahaa väärennetään vähemmän kuin seteleitä. Tavallisimmin väärennetään 2 euron kolikoita.
Tämäkin oli rikos – tapaus ”7 päivää”
7 päivää -lehti julkaisi 2.2.1995 numerossaan erillisen kansiliitteen, jossa oli lähes oikean kokoinen 100 markan setelin kuva molemminpuolisena. Kuvaan oli vesileiman kohdalle lisätty 7 päivää -lehden
tunnus. Lehteä painettiin noin 140 000 kappaletta.
Pian lehden ilmestyttyä alkoi eri puolella Suomea ilmetä tapauksia, joissa oli käytetty tai yritetty käyttää liitteestä leikattua setelin kuvaa maksuvälineenä kuvaan painettu lehtitunnus poistettuna tai peitettynä.
Tapauksesta seurasi, että useita henkilöitä tuomittiin eri puolella Suomea rahanväärennöksestä. Hovioikeus langetti lehden päätoimittajalle ja markkinointipäällikölle sakkorangaistukset rahajäljitelmän levityksestä.
7 päivää -lehden kansiliite 2.2.1995. Kansalliskirjasto
Videokooste:
Aitoa asiaa seteleistä 1991 (kesto 13:00) Tuotanto Suomen Pankki, Poliisi ja YLE TV1
Poliisi-TV 31.8.1989 (alkaa 13:16, kesto 4:28)
Kotimaan katsaus 2.6.1993 (alkaa 17:50, kesto 2:48)
TV-uutiset 26.5.2003 (alkaa 20:44, kesto 2:01)
A-studio 2.6.2006 (alkaa 22:50, kesto 6:18)