Aiemmat näyttelyt

  • VÄÄRÄÄ RAHAA!


    "Tunnustele, katso, kallistele". Näillä tutuilla ohjeilla voit erottaa aidon eurosetelin väärennetystä.

    Setelien väärentäminen on rikoksena vanha ja laajalti levinnyt. Sitä on pyritty ehkäisemään ankarilla rangaistuksilla ja setelien turvatekijöillä. Tässä näyttelyssä kerromme suomalaisten seteliväärennösten
    historiasta sekä siitä, miten euroaikana taistellaan väärennöksiä vastaan.

    Myös Sinä voit auttaa väärennösten jäljittämisessä!

    Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki: avajaispuhe rahamuseossa 18.6.2019.

  • Käykö käteinen?


    Mitä käteiselle tapahtuu? Miten paperiraha vertautuu verkkomaksuihin ja bitcoiniin ja muihin kryptovaroihin?

    CashEssentials halusi saada sen selville ja pyysi Wipplayta kartoittamaan tilanteen valokuvakilpailulla, joka toisi rahasta valokeilaan käsin kosketeltavan muodon.

  • Suomen Pankki 1918


    Tämä rahamuseon näyttely kertoo Suomen Pankin toiminnasta sisällissodan aikana. Se kertoo myös, miten sota vaikutti Suomen rahatalouteen ja maksuvälineisiin. 

  • Mistä Suomi elää 2067?


    Millainen on Suomi vuonna 2067? Mitä ovat elinkeinomme? Mikä on arvokasta? Mitä on suomalaisuus 50 vuoden päästä? Näitä näkökulmia avataan näyttelyssä taiteen keinoin. Nuoret taiteilijat ovat luoneet omat näkemyksensä tulevaisuuden Suomesta. Näyttelyn monitaiteellinen kokonaisuus tarjoaa kiehtovan matkan nykynuorten käsitykseen tulevaisuudesta. Tervetuloa vuoteen 2067!

  • 1930-luvun lama


    Mikä lama? Suuri lama oli Yhdysvalloista alkanut ja 1930-luvulla kärjistynyt taloudellinen kriisi, joka horjutti yhteiskuntaa ja taloutta myös Euroopassa ja Suomessa. Kaikkialla esiintyi pankkikriisejä, deflaatiota ja konkursseja.

  • Kansakunnan kuva – 150 vuotta tilastoja Suomesta


    Tilastot ovat järkevän talouspolitiikan ja yhteiskunnan kehittämisen perusta. Tilastokeskus täytti 150 vuotta lokakuussa 2015. 

  • Yhteinen velkamme – valtion lainanotto vuosina 1859–2015


    Suomen valtio on ottanut lainaa 1800-luvulta asti. Lainanotollaan valtio on rahoittanut infrastruktuuri-investointeja, tukenut Suomen Pankin valuuttavarantoa ja tuonut liikkumavaraa finanssipolitiikkaan.

  • IMF 70 vuotta


    Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) on järjestö, jonka tehtävänä on edistää kansainvälisen rahoitusjärjestelmän vakautta.

  • Seteli taiteena – luonnoksia markoiksi


    Rahamuseon vaihtuvassa näyttelyssä esitettiin luonnoksia Suomen Pankin seteleiksi.

  • Talouskirjoja, jotka muuttivat maailmaa


    Suomen Pankin kirjasto on rahapolitiikan ja rahoituksen alan johtava erikoiskirjasto Suomessa. Se palvelee pankin omia asiantuntijoita, mutta on myös muiden tutkijoiden ja opiskelijoiden käytettävissä.

  • Pörssi Helsingissä 100 vuotta


    Rahamuseon vaihtuvassa näyttelyssä esitellään Helsingin pörssin satavuotisen toiminnan kohokohtia eri vuosikymmeninä.

  • Viimeiset markat


    Suomen markkamääräiset setelityypit vuosina 1945–2002

    Viimeiset markat  näyttelyssä esiteltiin Suomen markkamääräisiä seteleitä vuoden 1945 mallista vuonna 2002 toteutettuun euroseteleiden liikkeeseenlaskuun asti.

  • Kolme valuuttaa, kaksi vuosisataa, yksi Suomen Pankki


    Tammikuussa 2011 avattiin Suomen Pankin 200-vuotisjuhlanäyttely ”Kolme valuuttaa, kaksi vuosisataa, yksi Suomen Pankki”.

  • D-vitamiinia! Vuosien 1957 ja 1967 devalvaatiot


    Vuosien 1957 ja 1967 devalvaatioista kertoneen näyttelyn tavoitteena oli kuvata devalvaatioiden taustaa, toteutusta ja vaikutuksia.

  • Eurot kertovat kulttuurista


    Euro otettiin käyttöön tilirahana 1.1.1999. Käteisrahana euro tuli käyttöön ensimmäisen kerran EU:n 12 jäsenvaltiossa 1.1.2002. Rahamuseon seitsemäs näyttely ”Eurot kertovat kulttuurista” keskittyikin eurovaluutan esittelyyn kulttuurin näkökulmasta.

  • Kulta rahajärjestelmän perustana


    Kultaa!

  • Vuosisata pankkimainontaa


    Rahamuseon viidennessä näyttelyssä ”Vuosisata pankkimainontaa” tarkasteltiin mainoksia yhteiskunnassa vallinneen taloudellisen ajattelun symboleina.

  • Snellman ja Suomen markka


    Vuonna 2006 tuli kuluneeksi 200 vuotta J. V. Snellmanin syntymästä ja 125 vuotta hänen kuolemastaan. Siispä rahamuseon neljännen vaihtuvan näyttelyn aiheena oli ”Snellman ja Suomen markka”.

  • Suomen Pankki pilapiirtäjien silmin


    Rahamuseon kolmannen vaihtuvan näyttelyn aiheena oli ”Suomen Pankki pilapiirtäjien silmin”.

  • Euroseteliehdotukset


    Rahamuseon toinen vaihtuva näyttely syksyllä 2004 toi museoon esille euroseteliehdotukset.

  • Maa, joka maksoi velkansa


    Suomen maine hyvänä velanmaksajana luotiin vuonna 1932, kun Suomi maksoi aikataulun mukaisen lyhennyksensä Yhdysvalloille vuonna 1919 saadusta elintarvikelainasta.