Lainakatto, tuloihin sidottu velkarajoite, maksimilaina-aika, lyhennyspakko, pankkipuskurit jne. – tarvitaanko näitä?

Rahamuseon tapahtuma
|

Luennolla käydään läpi makrovakausvalvonnan ja -politiikan tavoitteet sekä olemassa olevat makrovakausvälineet erityisesti kotitalouksien velkaantuneisuuden rajoittamisen näkökulmasta. Mitä seikkoja on huomioitava makrovakausvälineiden soveltamisessa ja ovatko Suomessa käytettävät välineet riittäviä ja kaikilta osin asianmukaisia järjestelmäriskien rajoittamiseksi? Miten Suomi tässä suhteessa asettuu muihin EU-maihin verrattuna ja onko Suomi onnistunut makrovakauspolitiikassaan? Mitkä ovat tällä hetkellä tavoitteet makrovakauspolitiikan ja -välineiden kehittämiselle EU-tasolla?

Makrovakaus tarkoittaa koko rahoitusjärjestelmän vakautta, eli häiriötöntä toimintaa joka tilanteessa. Vakaa ja luotettava rahoitusjärjestelmä on hintavakauden ja vakaan talouskasvun perusedellytys. Rahoitusjärjestelmän tehtävä on välittää rahoitusta reaalitalouden investoinneille, ja ongelmat tässä välityksessä heijastuvat rahoituksen saatavuuteen. Rahoitusvakaus luo vakautta koko yhteiskuntaan.

Luennoitsijana on johtava makrovakausasiantuntija Peik Granlund, Finanssivalvonta

Tilaisuuden esityskalvot:

Tilaisuuden videotaltiointi:

Tämä tilaisuus on osa Studia monetaria -luentosarjaa. Studia monetaria -luentosarjan aiheet liittyvät Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan toimialaan ja historiaan. Luennoijat ovat alansa huippuasiantuntijoita ja työskentelevät pääosin Suomen Pankissa ja Finanssivalvonnassa. Sarjan luennot ovat yleistajuisia, eikä niiden seuraamiseen tarvita erityisiä taustatietoja. Yleisöllä on mahdollisuus osallistua keskusteluun.