Sanasto

A

Annuiteettilaina

Annuiteettilainassa jokainen takaisinmaksuerä on alkutilanteessa yhtä suuri. Maksuerään sisältyy sekä lyhennys että korko. Annuiteettilainassa koron muuttuessa maksuerän suuruus muuttuu, mutta laina-aika ei muutu. Esimerkiksi korkojen noustessa maksuerä kasvaa.

B

BIS (Bank for International Settlements)

Kansainvälinen järjestelypankki. BIS on kansainvälisen rahataloudellisen yhteistyön foorumi, rahataloudellinen tutkimuslaitos ja tilastojen tuottaja sekä eräänlainen keskuspankkien pankkiiri. BIS toimii usein myös järjestelijänä kansainvälisissä rahoitusjärjestelyissä.

Bruttokansantuote, BKT (Gross domestic product)

Kaikkien kansantaloudessa tuotettujen tavaroiden ja palvelujen arvo. Bruttokansantuotteen avulla kuvataan usein maan elintasoa. Eri maiden varakkuuseroja esitetään monesti listaamalla maat järjestykseen henkeä kohden lasketun bruttokansantuotteen perusteella.

D

Deflaatio (Deflation)

Yleisen hintatason, esim. kuluttajahintaindeksin, yhtäjaksoinen lasku.

Devalvaatio (Devaluation)

Valuutan arvon tarkoituksellinen alentaminen muihin valuuttoihin nähden. Devalvaatiolla vauhditettiin Suomen vientiä useita kertoja 1900-luvun jälkipuoliskolla, sillä devalvoinnin jälkeen vientituotteiden ulkomaanvaluutan määräiset hinnat laskivat huomattavasti.

E

Ecofin

Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto. Ecofinin kokouksissa päätetään EU:n talous- ja finanssiasioista. Kokouksiin osallistuvat EU-maiden valtiovarain- tai talousministerit.

EKP:n johtokunta (Executive Board)

Yksi Euroopan keskuspankin päätöksentekoelimistä. Johtokunta koostuu EKP:n pääjohtajasta ja varapääjohtajasta sekä neljästä muusta jäsenestä. 

EKP:n neuvosto (Governing Council)

Euroopan keskuspankin ylin päätöksentekoelin. Sen muodostavat EKP:n johtokunnan jäsenet sekä euron käyttöön ottaneiden maiden kansallisten keskuspankkien pääjohtajat. Pääjohtajat eivät edusta neuvostossa maataan vaan omaa asiantuntemustaan.

EMU (Economic and Monetary Union)

Talous- ja rahaliitto. EMUn tavoite on edistää EU-maiden taloudellista yhteistyötä ja talouskehitystä. EMU eteni vaiheittain ja saavutti viimeisen vaiheensa vuoden 1999 alussa, jolloin euroalueeseen osallistuvat maat ottivat käyttöön yhteisen rahan, euron.

Eoniakorko (EONIA, euro overnight index average)

Euroalueen pankkien toisilleen antamien yön yli ‑luottojen painotettu keskikorko.

ERM II (Exchange Rate Mechanism II)

Valuuttakurssimekanismi, johon euroalueen jäsenvaltioiden ja muiden EU:n jäsenvaltioiden välinen yhteistyö perustuu. ERM II tarjoaa euroalueeseen kuulumattomille EU-maille mahdollisuuden kytkeä valuuttansa euroon kiinteällä keskuskurssilla.

Euriborkorko (EURIBOR, euro interbank offered rate)

Euroalueen rahamarkkinoiden viitekorko, joka määräytyy sen mukaan, millä korolla suuret euroalueen pankit tarjoavat keskimäärin toisilleen luottoa. Euribor on yleisimmin käytössä oleva asuntolainojen viitekorko Suomessa. Esimerkkejä euriborkoroista ovat 1 vk:n, 3 kk:n ja 12 kk:n euriborit.

Euro (€, e)

1.1.1999 käyttöön otettu euroalueen yhteinen raha, jota käytettiin aluksi vain tilirahana. Eurosetelit ja ‑kolikot korvasivat markan ja muut euroalueen kansalliset rahat 1.1.2002. Euroalueeseen kuuluu vuoden 2023 alusta lähtien 20 maata.

Euroalue (Euro area)

Ne Euroopan unionin jäsenvaltiot, jotka ovat ottaneet euron käyttöön yhteiseksi rahaksi. (Kartta)

Eurojärjestelmä (Eurosystem)

EKP ja niiden EU:n jäsenvaltioiden keskuspankit, jotka ovat  ottaneet euron käyttöön.

Euroopan keskuspankki, EKP (European Central Bank, ECB)

Eurojärjestelmän yhteinen keskuspankki EKP perustettiin 1.6.1998, ja se sijaitsee Frankfurt am Mainissa, Saksassa.

Euroopan keskuspankkijärjestelmä, EKPJ (European System of Central Banks, ESCB)

Järjestelmä, jonka muodostavat EKP ja EU:n kaikkien 27 jäsenvaltion kansalliset keskuspankit.

Euroryhmä (Eurogroup)

Euroalueen maiden valtiovarainministereistä koostuva ryhmä, joka keskustelee euroalueeseen liittyvistä asioista, mutta ei päätä niistä.

F

Finanssivalvonta, Fiva (FIN-FSA)

Rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, joka valvoo mm. pankkien sekä vakuutus- ja eläkeyhtiöiden toimintaa. Finanssivalvonta toimii Suomen Pankin yhteydessä.

Futuuri (Futures contract)

Sopimus, jossa sitoudutaan ostamaan tai myymään arvopapereita tai hyödykkeitä ennalta sovittuun hintaan tiettynä tulevana ajankohtana.

H

Harmaa talous

Harmaalla taloudella tarkoitetaan sitä osaa taloudellisesta toiminnasta, joka on lain mukaan sallittua, mutta jota harjoitetaan vero-, tulli- ym. viranomaisilta salassa, josta ei makseta sosiaalivakuutuksia ja jota ei kirjata virallisiin tilastoihin. Mukana ei ole laitonta taloudellista toimintaa, kuten huumeiden tuotantoa ja kauppaa tai prostituutiota. 

Hintavakaus (Price stability)

EKP katsoo, että hintavakautta voidaan parhaiten ylläpitää tavoittelemalla 2 prosentin inflaatiota keskipitkällä aikavälillä. Inflaatiota mitataan yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä (YKHI). EKP:n sitoutuminen 2 prosentin tavoitteeseen on symmetristä. Tämä tarkoittaa, että negatiivisia ja positiivisia poikkeamia tavoitteesta pidetään yhtä epätoivottavina.

I

IMF (International Monetary Fund)

Kansainvälinen valuuttarahasto. Valuuttarahaston päämääränä on edistää jäsenmaidensa tervettä taloudellista kehitystä ja vakaita valuuttaoloja. Suomi on ollut IMF:n jäsen vuodesta 1948.

Inflaatio (Inflation)

Yleisen hintatason, esim. kuluttajahintaindeksin, yhtäjaksoinen nousu.

J

Johdannaismarkkinat (Derivatives market)

Johdannaismarkkinoilla käydään kauppaa rahoitussopimuksilla, joiden arvo perustuu joidenkin toisten arvopaperien hintoihin. Johdannaisten perustyyppejä ovat futuurit, optiot, swapit ja korkotermiinit.

K

Keskuspankki (Central bank)

Rahapolitiikkaa harjoittava viranomainen, joka mm. säätelee taloudessa liikkuvan rahan määrää, markkinoilla vallitsevia korkoja tai valuuttakursseja. Eri maiden keskuspankkien asema ja tehtävät poikkeavat huomattavasti toisistaan. Suomen Pankki on Suomen keskuspankki.

Korko (Interest rate)

Prosentteina ilmaistu ylimääräinen tulo, jonka saa, jos lainaa rahaa jollekulle toiselle (tai pitää rahaa pankissa), tai prosentteina ilmaistu ylimääräinen maksu, joka on maksettava, jos ottaa rahaa lainaksi.

Kuluttajahintaindeksi (Consumer price index)

Kuluttajahintaindeksin hintatiedot kootaan kerran kuukaudessa käyttämällä ns. ostoskoria, johon sisältyy erilaisia kulutustuotteita. Euroalueella käytetään ns. yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä (YKHI). Sen laatimisessa käytettävät tilastointimenetelmät on yhdenmukaistettu niin, että ne ovat samat kaikissa euroalueen maissa.

L

Likviditeetti (Liquidity)

Maksuvalmius. Esim. yrityksen likviditeetillä tarkoitetaan yrityksen kykyä selviytyä maksuista ajallaan.

Lähentymiskriteerit (Convergence criteria)

Kriteerit, joita käytetään arvioitaessa, voiko jokin maa ottaa euron käyttöön. Kriteereillä mitataan mm., onko valtioiden hintakehitys vakaata ja miten valtiot suoriutuvat julkisen talouden rahoitusaseman, valuuttakurssien ja pitkien korkojen kehityksessä.

M

Markka

Suomen rahayksikkö ennen euroa.

O

OECD (The Organisation for Economic Co-operation and Development)

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö. Perustettu vuonna 1960 kehittyneiden teollisuusmaiden yhteistyöjärjestöksi. Suomi liittyi OECD:n jäseneksi vuonna 1969.

Ohjauskorko (Key central bank interest rate)

Keskuspankki vaikuttaa markkinakorkojen, kuten euriborin, tasoon säätelemällä ohjauskorkoa. Ohjauskoroilla ohjataan myös rahan määrää.

P

Primekorko (Prime interest rate)
Primekorko on pankin oma viitekorko, jota voidaan käyttää sekä lainojen että talletusten korkona. Käytännössä primekoron taso määräytyy yleisen markkinatilanteen sekä lähiajan näkymien perusteella.

R

Rahamarkkinat (Money market)

Markkinat, joilla hankitaan lyhytaikaista rahoitusta ja sijoitetaan lyhytaikaisesti. Rahamarkkinoiksi kutsutaan esim. markkinoita, joilla pankit tai yritykset hankkivat lyhytaikaista rahoitusta suoraan sijoittajilta.

Rahoitusmarkkinat (Financial market)

Markkinat, joilla toiset antavat ylimääräisiä varojaan lainaksi toisille, jotka tarvitsevat rahaa.

Rahapolitiikan välittymismekanismi (Monetary policy transmission mechanism)

Prosessi, jonka kautta rahapoliittiset päätökset vaikuttavat koko talouteen ja erityisesti hintatasoon.

Rahapolitiikka (Monetary policy)

Rahapolitiikkaa harjoitetaan yleisten talouspoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Keskuspankit vastaavat rahapolitiikan käytännön toteuttamisesta ohjaamalla taloudessa liikkuvan rahan määrää, markkinoilla vallitsevia korkoja tai valuuttakursseja.

Suomen Pankki kuuluu eurojärjestelmään, jonka rahapolitiikan päätavoite on hintavakauden ylläpitäminen euroalueella ja siten euron ostovoiman suojeleminen. Euroalueen tärkein rahapolitiikan väline on ohjauskorko, josta päättää EKP:n neuvosto.

Rakennetyöttömyys (Structural unemployment)
Talouden rakenteiden muuttumisesta johtuva työttömyys, josta seuraa, etteivät työvoiman tarjonta ja kysyntä kohtaa toisiaan. Rakennetyöttömyys johtuu esim. siitä, että työntekijällä ei ole vapaisiin työpaikkoihin sopivaa koulutusta tai työkokemusta tai hän asuu alueella, jossa ei ole tarjolla työpaikkoja.

Reaalikorko (Real interest rate)

Todellinen korko, josta on vähennetty inflaation vaikutus. Nopean inflaation vallitessa reaalikorko on huomattavasti alhaisempi kuin nimelliskorko. Vastaavasti deflaatiotilanteessareaalikorko on korkeampi kuin nimelliskorko.

S

Suomen Pankki (Bank of Finland)

Suomen keskuspankki ja kansallinen rahaviranomainen sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja eurojärjestelmän jäsen. Suomen Pankki mm. laskee liikkeeseen uudet eurosetelit ja eurokolikot Suomessa ja on mukana eurojärjestelmän rahapolitiikan valmistelussa, päätöksenteossa ja toteutuksessa.

T

Talletussuoja (Deposit protection)

Järjestely, jolla turvataan tallettajien tilillä olevat varat tilanteessa, jossa talletuspankki menettää maksukykynsä. Suomessa talletussuoja on suuruudeltaan 50 000 euroa. Talletussuojarahaston tehtävänä on Suomessa turvata tallettajien saamiset pankeilta. Rahaston toiminnasta löytyy lisätietoa sivustosta talletussuojarahasto.fi.

Talous- ja rahaliitto

Ks. EMU.

TARGET (Trans-European Automated Real-time Gross settlement Express Transfer system)

Koko EU:n kattava maksujärjestelmä, joka yhdistää kansalliset reaaliaikaiset bruttomaksujärjestelmät.

Tasaerälaina

Tasaerälainassa takaisinmaksuerä on aina yhtä suuri mutta laina-aika muuttuu korkojen mukaan. Esimerkiksi korkojen laskiessa laina-aika lyhenee ja päinvastoin.

Työllisyysaste (Employment rate)

Työllisyysaste kertoo, kuinka monta prosenttia 20–64-vuotiaista on työllisiä.

Työttömyysaste (Unemployment rate)

Työttömyysaste on työttömien prosenttiosuus työvoimasta. Virallinen työttömyysaste lasketaan 15–74-vuotiaiden työttömien prosenttiosuutena samanikäisestä työvoimasta.

Työvoima

Työvoimaan kuuluvat kaikki 18–74-vuotiaat, jotka ovat työllisiä tai työttömiä.

V

Vaihtokauppa (Barter)

Tavaroiden ja palvelujen vaihtaminen toisiin tavaroihin ja palveluihin käyttämättä rahaa vaihdon välineenä. Vaihtokauppa edellyttää yleensä, että molemmat osapuolet tarvitsevat toistensa tarjoamia hyödykkeitä.

Viitekorko (Reference rate)
Korko, johon luoton tai talletuksen korko on sidottu.