• Uusin näyttely
• Aiemmat näyttelyt

Aiemmat vaihtuvat näyttelyt

Rahamuseossa on järjestetty kahdeksan vaihtuvaa näyttelyä museon avautumisen, vuoden 2003, jälkeen. Aiemmista näyttelyistä ei ole taltiointia verkkossa, mutta tulevaisuudessa vaihtuvat näyttelyt pyritään tarjoamaan myös verkkoversiona.

Kolme valuuttaa, kaksi vuosisataa, yksi Suomen Pankki

» Katso näyttely virtuaalisesti

Suomen Pankin rahamuseossa avattiin 20.1.2011 yhdeksäs vaihtuva näyttely ”Kolme valuuttaa, kaksi vuosisataa, yksi Suomen Pankki”. Näyttely juhlistaa Suomen Pankin kaksisataavuotista taivalta.

Näyttely kertoo rahauudistusten vaikutuksesta suomalaisten elämään. Jokapäiväisessä elämässä usein tarvittavan käyttörahan tai rahayksikön vaihtuminen on aina suuri tapahtuma, joka pakottaa kansalaiset miettimään uudestaan hyödykkeiden hintoja ja varallisuusarvoja. Suomen Pankki perustettiin vuonna 1811 juuri toteuttamaan rahanvaihtoa taalerista ruplaan. Rahamuseon vaihtuvassa näyttelyssä kerrotaan Suomen Pankin 200-vuotisen historian varrella toteutetuista rahauudistuksista.

Pankinjohtaja Seppo Honkapohjan avajaispuhe.

D-vitamiinia! Vuosien 1957 ja 1967 devalvaatiot

» Katso näyttely virtuaalisesti

Rahamuseon kahdeksas näyttely avatiin 27.10.2009 ja se oli esillä 31.12.2010 asti.
Näyttelyn tavoitteena on kertoa vuosien 1957 ja 1967 devalvaatioiden taustasta, toteutuksesta ja vaikutuksista. Näyttely kertoo nykykävijälle, millaista rahapolitiikan toteuttaminen oli aikana, jolloin hallitusten keski-ikä oli noin vuosi.

Suomen Pankki joutui muuttamaan toisen maailmansodan jälkeen markan ulkoista arvoa lukuisia kertoja. Liittyminen ERM-järjestelmään vuonna 1996 vakautti Suomen rahan arvon. Euro otettiin käyttöön tilirahana vuoden 1999 alussa ja käteisrahana vuoden 2002 alusta.

Näyttelyn nimessä esiintyvää ilmaisua D-vitamiini ei tiettävästi käytetty devalvaatioista vielä 1950- tai 1960-luvulla, mutta viimeistään 1980-luvulla se vakiintui talouspoliittiseen puheeseen.

Eurot kertovat kulttuurista

Rahamuseon seitsemäs näyttely oli "Eurot kertovat kulttuurista". Euro otettiin käyttöön tilirahana 1.1.1999. Käteisrahana euro tuli käyttöön ensimmäisen kerran EU:n 12 jäsenvaltiossa 1.1.2002. Eurosetelit ovat setelipainon valmistuskoodia ja sarjanumeroa lukuun ottamatta identtisiä valmistusmaasta ja liikkeeseenlaskupaikasta riippumatta. Eurokolikoiden arvopuoli on kaikissa maissa sama. Kääntöpuoli eli kruuna on kuitenkin jokaisessa maassa erilainen. Kansallisten puolten kuva-aiheet kuvastavat kunkin maan kulttuuria, ja aiheiksi on valittu jotain omaleimaista jokaisesta maasta. Eurokolikot kuvastavatkin siten erinomaisesti, mistä yhteisessä rahassa on kyse: monimuotoisessa Euroopassa sama raha käy kaikkialla euroalueella kansallisuudesta, kielestä tai kulttuurista riippumatta.

Käteinen raha on käyttötaidetta parhaimmillaan. Setelit edustavat graafisen suunnittelun ja taidegrafiikan parhaimmistoa, kolikot puolestaan kuvanveistotaidetta. Erityisesti kolikoissa materiaalin tuntu on käsin kosketeltava. Metallin tuntu ja ominaispiirteet ovat näyttelyn suurennoksissa selkeästi nähtävissä. Vaikka nimellisarvoltaan samat kolikot onkin periaatteessa valmistettu samasta seoksesta ja samalla muotilla, on niissä myös maa- ja eräkohtaisia eroja. Tämä voidaan myös nähdä allegoriaksi Euroopan monimuotoisuudesta – kolikot ovat samanlaisia mutta kuitenkin erilaisia.

Näyttely oli avoinna 8.1.–22.10.2009.

» Avaa kuvagalleria

Lataa esitys Eurokolikoiden kansalliset puolet kertovat kulttuurista
» Korkea resoluutio (PDF, 192 MB)
» Matala resoluutio (PDF, 3,28 MB)

Kulta rahajärjestelmän perustana

Suomen Pankin rahamuseon kuudes vaihtuva näyttely ”Kulta rahajärjestelmän perustana” avattiin 8.4.2008, ja se oli esillä 2.11.2008 asti. Näyttelyssä esiteltiin kultaa mm. vaihdannan välineenä ja valotettiin kultakantaista rahajärjestelmää niin meillä kuin kansainvälisestikin – Lapin kultaa ja kultakeräystä unohtamatta. Sokerina pohjalla näyttelyssä oli se, että museovieras sai tutustua tiettävästi suurimpaan Suomesta löytyneeseen kultahippuun ”Aleksiin”, joka huuhdottiin vuonna 1910 Inarin Laanilasta.

Pankinjohtaja Sinikka Salon avaa näyttelyn 8.4.2008

 

Vuosisata pankkimainontaa

Mainoksia tarkasteltiin rahamuseon viidennessä näyttelyssä "Vuosisata pankkimainontaa" laaja-alaisesti yhteiskunnassa vallinneen taloudellisen ajattelun symboleina. Mainosten avulla on pyritty suuntaamaan kansalaisten varainkäyttöä kulloinkin haluttuun suuntaan. Vuosikymmeniä mainoksissa korostuivat suomalaiset hyveet eli säästäväisyys ja kulutuskielteisyys. Vanhahtavat mainokset kertovat ajastaan sekä informatiivisesti että viihdyttävästi.

”Näyttelyssä tulee esiin Suomen muutos vanhasta maatalousyhteiskunnasta moderniksi kulutusyhteiskunnaksi. Hyvin toimiakseen lainamarkkinat tarvitsevat tervettä kilpailua ja näin ollen myös mainontaa, mutta nykyiseen kulutusluottojen markkinointiin liittyy kuitenkin myös ilmiöitä, joita voi pitää huolestuttavina”, pankinjohtaja Sinikka Salo sanoi näyttelyn avajaispuheessaan.

Näyttely oli esillä 9.1.–30.9.2007.

Pankinjohtaja Sinikka Salo pitää puhetta avajaisissa 9.1.2007

 

Snellman ja Suomen markka

Neljännen vaihtuvan näyttelyn aiheena oli "Snellman ja Suomen markka". Näyttely avattiin 10.1.2006. Vuonna 2006 tuli kuluneeksi 200 vuotta J. V. Snellmanin syntymästä ja 125 vuotta hänen kuolemastaan. Näyttely oli esillä vuoden 2006 loppuun asti.

Näyttelyssä keskityttiin Suomen Pankin ja J. V. Snellmanin kohtaamiseen vuosina 1863–1868, kun Snellman toimi valtiovaraintoimituskunnan päällikkönä. Tässä virassa hänen merkittävin saavutuksensa oli Suomen rahaolojen vakauttaminen. Suomi oli saanut oman rahayksikön, markan, vuonna 1860. Markan arvo oli kuitenkin sidottu paperiruplaan, jonka arvo heittelehti. J. V. Snellman vei loppuun edeltäjänsä Fabian Langenskiöldin työn sitoessaan markan arvon hopeaan vuonna 1865 ja vakauttaessaan siten rahan arvon. Sama tavoite – rahan arvon vakauttaminen – oli tärkein motiivi myös seuraavassa rahauudistuksessa eli euron käyttöönotossa noin 130 vuotta myöhemmin.

Näyttely oli esillä 10.1.–31.12.2006.

Pankinjohtaja Sinikka Salo vastaanottamassa avajaisvieraita 10.1.2006

 

Näyttelyn suunnittelijat tutkija Vappu Ikonen ja johtokunnan neuvonantaja Juha Tarkka Suomen Pankista

 

Suomen Pankki pilapiirtäjien silmin

Rahamuseon kolmannen vaihtuvan näyttelyn aiheena oli "Suomen Pankki pilapiirtäjien silmin". Näyttelyssä oli esillä piirroksia aina 1950-luvulta lähtien. Mukana oli töitä mm. neljältä tunnetulta ja tuotteliaalta pilapiirtäjältä: Kari Suomalaiselta, Terho Ovaskalta, Henrik Karlssonilta ja Kaarlo A. Rissaselta. Näyttely oli esillä 14.10.–31.12.2005.

Pääjohtaja Erkki Liikanen ja taiteilija Terho Ovaska

 

Euroseteliehdotukset esillä rahamuseossa

Rahamuseon toinen vaihtuva näyttely avattiin 1.9.2004. Sen teemana oli "Euroseteliehdotukset esillä rahamuseossa". Euroseteliehdotukset olivat peräisin Euroopan keskuspankin edeltäjän Euroopan rahapoliittisen instituutin (EMI) järjestämästä suunnittelukilpailusta. Rahamuseossa esillä olleet luonnokset vaihtuivat kuukausittain, ja kerrallaan näyttelyssä oli kahdeksan setelisarjaa. Heti alkuun, syyskuussa 2004, esillä olivat muun muassa kilpailuun osallistuneiden suomalaisten taiteilijoiden Erik Bruunin, Daniel Bruunin ja Johanna Bruunin luonnokset. Viimeiset mallit nähtiin elokuussa 2005.

Erik Bruun ja setelisarja

 

Maa, joka maksoi velkansa

Suomen maine hyvänä velanmaksajana luotiin vuonna 1932, kun Suomi maksoi aikataulun mukaisen lyhennyksensä Yhdysvalloille vuonna 1919 saadusta elintarvikelainasta. Yhdysvaltain presidentti Herbert Hoover oli vuonna 1931 myöntänyt eurooppalaisille velallismaille vuoden mittaisen lykkäyksen osana kansainvälisten taloudellisten suhteiden järjestelyä. Suomi oli kaikista Yhdysvaltain velallismaista ainoa, joka jatkoi velkojensa maksamista loppuun saakka. Vuosina 1933–1936 yhdysvaltalaisissa lehdissä julkaistiin lähes 3 000 Suomen velanmaksua ja Suomea käsittelevää uutista.

Suomi maksoi lainaansa pois normaalisti 1940-luvulle saakka, jolloin toisen maailmansodan aikana saatiin maksuille pari vuotta lykkäystä. Samoihin aikoihin Suomen ja Yhdysvaltain viranomaiset kävivät keskustelua siitä, voitaisiinko Suomen maksama lainaraha käyttää johonkin Suomea hyödyttävään tarkoitukseen. Tarkoitus toteutui vuonna 1951 perustetun ASLA-stipendirahaston myötä. Velan viimeinen erä maksettiin nopeutetun aikataulun mukaan vuonna 1976.

Rahamuseon ensimmäinen näyttely pidettiin 22.8.2003–31.8.2004.

 

Vaihtuvat näyttelyt

Viimeiset markat
(27.1.–31.12.2012)

Kolme valuuttaa, kaksi vuosisataa, yksi Suomen Pankki
(20.1.2011–tammikuu 2012)

D-vitamiinia! Vuosien 1957 ja 1967 devalvaatiot
(27.10.2009.–31.12.2010)

Eurot kertovat kulttuurista (8.1.–22.10.2009)

Kulta rahajärjestelmän perustana (8.4.–2.11.2008 )

Vuosisata pankkimainontaa (9.1.–30.9.2007)

Snellman ja Suomen markka (10.1.–31.12.2006)

Suomen Pankki pilapiirtäjien silmin (14.10.–31.12.2005)

Euroseteliehdotukset esillä rahamuseossa (1.9.2004–8/2005)

Maa, joka maksoi velkansa
(22.8.2003–31.8.2004)