Etusivu - Tietoa rahamuseosta - Usein kysyttyä

Kysymyksiä Suomen Pankin rahamuseosta

1. Miksi Suomen Pankki on perustanut rahamuseon?

Suomen Pankissa on usein vuosien varrella mietitty, miten keskuspankin toiminnasta ja rahapolitiikasta voisi kertoa suomalaisille entistä selkeämmin ja konkreettisemmin. Suomen Pankkihan on Suomen rahaviranomainen ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) jäsen. Se toimii eduskunnan takuulla ja hoidossa ja palvelee kaikkia suomalaisia, joten kansalaisten on hyvä tuntea sen toimintaa.

Euron käyttöönotto ja Suomen siirtyminen talous- ja rahaliittoon (EMU) ovat muuttaneet rahatalouden toimintaympäristöä ja Suomen Pankin roolia, joten suomalaisten tietämystä tässä uudessa tilanteessa on syytä vahvistaa. Hyvä esimerkki euron tuomista muutoksista on rahapolitiikka – se on muuttunut kansallisesta eurooppalaiseksi. Nykyään Suomi osallistuu euroalueen yhteiseen rahapolitiikkaan, ja Suomen Pankki on mukana rahapolitiikan kaikissa vaiheissa valmistelusta toteutukseen. Rahapoliittiset päätökset tehdään Euroopan keskuspankin (EKP) neuvostossa. Yksi EKP:n neuvoston jäsenistä on Suomen Pankin pääjohtaja. Rahapolitiikkapäätöksissä noudatetaan yksi jäsen, yksi ääni -periaatetta. Näin jokaisella neuvoston jäsenellä on yhtä suuri mahdollisuus vaikuttaa päätöksiin.

Suomalaisten keskuspankkina ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän jäsenenä Suomen Pankilla on näkemyksensä mukaan velvollisuus kertoa suomalaisille keskuspankin nykypäivästä ja rahapolitiikan monesti vaikeatajuisena pidetystä maailmasta. Rahamuseo on helppo ja mukava tapa tutustua näihin asioihin, jotka ovat tärkeitä myös omien raha-asioiden hoidossa.

Rahamuseo on rakennettu näyteikkunaksi Suomen Pankin nykytoimintaan. Lisäksi museossa voi tutustua rahan ja Suomen Pankin historiaan sekä setelitaiteeseen ja -taiteilijoihin. Museoon on vapaa pääsy.

Näyttely jakautuu kolmeen pääosaan:

I Rahapolitiikka

Rahamuseon sydän on sen keskusaukio, jossa esitellään keskuspankin toimintaa ja rahapolitiikkaa sekä vitriinien että multimedioiden avulla. Osio elää keskuspankin päivittäisen toiminnan tahdissa ja esittelee abstrakteja asioita havainnollisesti. Siksi se sopii erityisen hyvin talousasioita opiskeleville. Osiossa havainnollistetaan rahateoriaa, maksuliikettä, pankkijärjestelmän vakautta, rahahuoltoa, valuuttapolitiikkaa sekä Suomen Pankin ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän toimintaa.

II Suomen Pankin ja Suomen rahamarkkinoiden historia

Historiaosio esittelee rahan ja rahapolitiikan kehitystä meillä ja muualla alkaen ensimmäisistä lyydialaisista kolikoista, jotka lyötiin noin 650 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Historia tulee eläväksi autenttisten esineiden, ainutlaatuisten asiakirjojen ja kiinnostavien valokuvien kautta. Erityisesti Suomen Pankin historia on kiinnostava, sillä pankki on maailman neljänneksi vanhin keskuspankki.

III Setelit ja setelitaide

Setelistöosio tarjoaa kattavan katsauksen Suomessa käytössä olleisiin maksuvälineisiin. Esittely alkaa ensimmäisistä markoista vuodelta 1860 ja päättyy eurosetelien käyttöönottoon. Myös setelitaiteilijat on nostettu näyttävästi esiin: näyttelyssä esitellään merkittävimmät taiteilijat ja kerrotaan heidän setelitaiteensa suhteesta muuhun tuotantoon. Rahasuurennoksista yleisö voi tutkia, miten taidegrafiikka on kehittynyt 1860-luvulta nykypäivään.

Vaihtuvat näyttelyt

Museossa on lisäksi vaihtuvia näyttelyitä. Tämänkertaisessa vaihtuvassa näyttelyssä eurokolikot kertovat kulttuurista. Eurokolikoiden kansallisten puolten kuva-aiheet kuvastavat kunkin maan kulttuuria, ja aiheiksi on valittu jotain omaleimaista jokaisesta maasta. Eurokolikot kuvastavatkin siten erinomaisesti, mistä yhteisessä rahassa on kyse: monimuotoisessa Euroopassa sama raha käy kaikkialla euroalueella kansallisuudesta, kielestä tai kulttuurista riippumatta.

2. Miksi museo avattiin vasta nyt?

Museolle ei aiemmin ollut luontevia tiloja. Suomen Pankin päärakennuksen aulan yhteyteen oli mietitty pienimuotoista keskuspankkitoiminnan näyttelyä, mutta tilat olivat osoittautuneet liian ahtaiksi ja tarkoitukseen sopimattomiksi.
Snellmaninkatu 2:ssa toimi ennen postitoimipaikka, ja sen sulkemisen jälkeen Suomen Postilla oli suunnitelma saneerata kiinteistö postimuseon käyttöön. Kun postimuseon tarpeisiin kuitenkin järjestyi tilaa pääpostitalosta, posti tarjosi kiinteistöä Suomen Pankille. Pankin kannalta tila on sopiva, sillä se sijaitsee lähellä pankin päärakennusta ja on riittävän suuri (huoneistoala 605 neliömetriä).

Suomen Pankki osti Snellmaninkatu 2:n kiinteistön 28.6.2001. Heti sen jälkeen asetettiin työryhmä, jonka toimeksiantona oli suunnitella tiloihin raha- ja keskuspankkinäyttelyn perustamista.

3. Mikä on rakennuksen aiempi historia?

Nykyisen rahamuseon naapuriin Snellmaninkatu 4–6:een rakennettiin postitalo vuonna 1857. Rakennuksen oli suunnitellut arkkitehti E. B. Lohrmann.
Snellmaninkatu 4–6:n postitaloa korotettiin ja laajennettiin 1800-luvun loppupuolella , mutta postia vaivasi silti tilanahtaus. 1900-luvun vaihteessa posti päätti teettää lisärakennuksen Snellmaninkatu 2:n tontille, joka oli siihen asti ollut tyhjillään. Tonttia oli käytetty muun muassa vapaapalokunnan varikkona. Lisärakennuksen suunnittelu annettiin vuonna 1900 arkkitehti Jac. Ahrenbergille. Rakennus otettiin käyttöön vuonna 1903.

1960-luvulla Snellmaninkatu 2:n talo purettiin ja korvattiin uudella käyttörakennuksella. Vanhasta rakennuksesta jäi kuitenkin jäljelle alkuperäinen julkisivu.

(Lähteenä on käytetty Riitta Pakarisen ja Juha Virtasen kirjaa Nikolainkirkon kortteli. Entisaikain Helsinki XIII. Julkaisija Helsinki-Seura. Gummerus. Jyväskylä 1992)

4. Onko Suomessa muita vastaavia museoita?

Ei ole. Tämä on Suomen ainoa rahapolitiikan historiasta ja nykypäivästä kertova museo, joka on lisäksi yleisölle avoin ja johon on vapaa pääsy. Useimmilla keskuspankeilla on oma museo. Ne ovat erityyppisiä. Keskuspankkimuseo voi olla suppeahko numismaattinen näyttely, pelkästään historiaan keskittynyt perinteinen kulttuurihistoriallinen museo tai hyvinkin laaja ja modernilla tavalla rahapolitiikasta kertova museo. Suomen Pankin rahamuseo pyrkii yhdistämään kaikki nämä lohkot siten, että pääosassa on Suomen Pankin ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän nykyisen toiminnan esittely. Suurimmilla pankeilla on lisäksi omia, pienimuotoisia museoitaan, jotka keskittyvät näiden pankkien historiaan ja toimintaan. Ne eivät yleensä ole yleisölle avoimia. Lisäksi Kansallismuseossa on numismatiikkaan keskittynyt rahakammio.

5. Kenelle museo on tarkoitettu?

Museo on tarkoitettu kaikille taloudellisista ja yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneille kansalaisille. Se on ihanteellinen esimerkiksi talousasioihin tutustuville lukiolaisille ja muille opiskelijoille. Myös turistit ovat tervetulleita, sillä museo laitteineen on kolmikielinen. Aivan pienille lapsille museota ei ole tarkoitettu, vaan se on suunnattu noin 15-vuotiasta vanhemmille.

6. Paljonko rahamuseossa on kävijöitä?

Museo avattiin elokuussa 2003. Vuoden 2003 loppuun mennessä museoon tutustui noin 8 600 kävijää. Vuonna 2004 kävijämäärä oli yli 13 300, vuonna 2005 kävijöitä oli noin 12 000 ja vuosina 2006–2012 noin 10 000 kävijää kunakin vuonna. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että Tukholman kolme kertaa suuremmassa rahamuseossa (Kungliga Myntkabinettet) käy vuosittain yli 50 000 vierailijaa.

7. Mitä erityisen kiinnostavaa rahamuseossa on esillä?

Vastaavaa rahapolitiikkaa esittelevää museota tai näyttelyä ei ole Suomessa toista. Rahamuseo on lisäksi osittain interaktiivinen. Tiloissa on viisi erilaista multimedialaitetta, jotka elävöittävät raha- ja pankkimaailman abstrakteja aiheita. Vieraat voivat itse kokeilla taitojaan keskuspankkiireina, pelata rahapolitiikkapeliä, vastata tietovisaan tai tarkistaa, miten vaikkapa junalipun hinta on muuttunut 1800-luvulta nykypäivään.

 Kulttuurihistoriallisesti arvokkaimpia ovat ainutlaatuiset setelitaideluonnokset, joiden hintaa on mahdoton määritellä. Numismaattisessa osassa on muutamia harvinaisiksi luokiteltavia seteleitä. Lisäksi näytteillä on vanha rahakirstu. Sanotaan, että siihen mahtuivat kaikki Suomen Pankin käteisvarat silloin, kun keskuspankki muutti Turusta Helsinkiin vuonna 1819.

8. Onko Suomen Pankin koko kokoelma esillä?

Tilan puutteen vuoksi se ei valitettavasti ole mahdollista. Suomen Pankissa on asiakirjamateriaalia 11 hyllykilometriä. Setelinvalmistusmateriaalia ja muuta numismaattista aineistoa on sitäkin yksinään kymmeniä hyllymetrejä, samoin historiallista esineistöä, mm. toimistotarvikkeita. Kaikkea ei saada esille, mutta pyrimme kierrättämään kiinnostavaa aineistoa vaihtuvien näyttelyiden kautta.
Pankilla on myös erikseen numismaattinen kokoelma, joka sijaitsee pankin päärakennuksen vanhoissa holveissa. Se on avoinna ryhmille sopimuksen mukaan.

9. Kuka on suunnitellut rahamuseon?

Rahamuseon on suunnitellut arkkitehtitoimisto Juhani Pallasmaa Ky. Suomen Pankki järjesti arkkitehtitoimiston valitsemiseksi tarjouskilpailun keväällä 2002. Juhani Pallasmaa valittiin rahamuseon toteuttajaksi useiden kriteerien perusteella. Niistä tärkeimpiä olivat aiemmat näyttelyreferenssit, luotettavuus aikaisemmissa töissä sekä suunnitelman sisältö ja ideat.

10. Mitä muuta arkkitehtitoimisto Juhani Pallasmaa on suunnitellut?

Arkkitehtitoimisto Juhani Pallasmaa Ky on perustettu 1983. Toimisto toimii kaupunkitila-, arkkitehtuuri-, tuote-, näyttely- ja graafisen suunnittelun aloilla. Toimiston erikoisalueeksi on muodostunut vaativien julkisten kaupunkitilojen sekä saneerausten suunnittelu. Toimiston työntekijämäärä on kulloistenkin toimeksiantojen mukaan ollut 12–35 henkeä. Toimistolla on ollut suunnittelukohteita myös Yhdysvalloissa, Venäjällä, Ranskassa ja Kiinassa.

Tärkeimpiä toimeksiantoja ovat Ruoholahden ulkoalueet, Mannerheimin ja Kiasman aukiot sekä Elielinaukio Helsingissä, Sokos-kiinteistön sekä Vanhan kauppahallin saneeraus Helsingissä, Siida Saamelaismuseo Inarissa, Itä-Suomen hovioikeuden lisärakennus Kuopiossa sekä Rovaniemen taidemuseo. Toimisto laati myös koko Antilooppi-korttelin kehittämissuunnitelman Helsingissä, mutta projekti toteutui vain pieneltä osaltaan. Parhaillaan toimisto osallistuu Kampin keskuksen suunnitteluun. Ulkomaisia kohteita ovat Cranbrook Academyn sisääntuloaukio Michiganissa, Moscow International Bank sekä Suomen Ranskan Instituutti Pariisissa.

11. Kuinka paljon museon rakentaminen maksoi?

Rakennuksen välttämätön peruskorjaus sekä muuttaminen museon vaatimaan muotoon maksoivat noin 1,2 miljoonaa euroa. Perusnäyttelyn sisältö on maksanut vajaan miljoonan.

12. Mistä saa lisätietoa Suomen Pankin toiminnasta?

Kannattaa tutustua Suomen Pankin kotisivuihin osoitteessa http://www.suomenpankki.fi/