Etusivu - Tietoa rahamuseosta - Kysy numismatiikasta

Kysy rahasta

» Kuka keksi rahan?
» Mistä setelirahat ovat kotoisin?
» Minkä arvoinen on vanha setelini?
» Kuinka paljon tämän rahan arvo sitten olisi euroissa?
» Mistä sana "markka" tulee?
» Mistä euro-sana tulee?
» Miksei rahamuseon sivuilla ole tarkkoja kuvia vanhoista markoista? Olisi kiva tehdä niistä vaikka taulu seinälle.
» Säilyttääkö Suomen Pankki vanhat markat tallessa ”varmuuden vuoksi”?
» Keitä historiallisia henkilöitä on esiintynyt Suomen seteleissä?
» Missä sijaitsee rahapuu, joka esiintyi 10, 20 ja 50 markan (1952–62) ja 10, 20 ja 50 pennin (1963–1990) kolikoissa?

Kuka keksi rahan?
Rahan keksijää ei tiedetä. Ensimmäisenä varsinaisena rahana pidetään Lyydian kuningaskunnassa noin 650 eea lyötyä kolikkoa. Lyydia sijaitsi nykyisen Länsi-Turkin alueella. Ensimmäiset lyydialaiset rahat olivat elektrumista, luontaisesta kullan ja hopean seoksesta lyötyjä vakiokokoisia ja painoisia kolikoita. Niihin lyödyn virallisen leiman tarkoitus oli taata kolikon pitoisuus.

Lyydialainen kolikko

Lyydialainen kolikko

Mistä setelirahat ovat kotoisin?
Ensimmäinen nykyaikainen seteli laskettiin liikkeeseen vuonna 1661 Ruotsissa. Johan Palmstruchin perustaman Stockholms Bancon liikkeeseen laskemia seteleitä pidetään yleisesti maailman ensimmäisinä seteleinä. Paperirahan idea puolestaan on kotoisin Kiinasta, jossa paperiraha otettiin käyttöön jo 700–800 luvulla. Näitä kiinalaisia paperirahoja ei kuitenkaan voida pitää varsinaisina seteleinä.


Palmstruchin seteli

Palmstruchin seteli

 

Minkä arvoinen on vanha setelini?
Suomen Pankin rahamuseossa ei arvioida vanhojen rahojen keräilyarvoa. Keräilyrahojen arvoa voi kysellä tähän erikoistuneilta yhdistyksiltä tai liikkeiltä kuten Suomen numismaattisesta yhdistyksestä (http://www.snynumis.fi/) tai rahaliike Holmastosta (http://www.holmasto.com). Huom! Holmaston palvelunumero on maksullinen.

Kuinka paljon tämän rahan arvo olisi euroina?
Rahamuseossa löytyy rahanarvolaskuri, josta voi tarkistaa Suomen markan ostovoiman kehityksen vuodesta 1860 alkaen. Laskurista voi katsoa vaikkapa kuinka paljon vuoden 1975 satanen on tämän päivän euroina. Laskuri löytyy myös rahamuseon verkkosivuilta (http://www.rahamuseo.fi/multimediat_ja_oppimateriaalit_rahanarvolaskuri.html). Laskurin arvot ovat suuntaa-antavia.

Mistä sana "markka" tulee?
Suomi sai oman rahayksikön vuonna 1860. Sen nimeksi annettiin markka, koska se on vanhin suomenkielinen rahayksikön nimi. Se perustuu Ruotsin vallan aikaan: Ruotsin rahajärjestelmä perustui mark-nimiseen laskennalliseen rahayksikköön jo keskiaikana. Alun perin ’mark’ on vanha pohjoiseurooppalainen painoyksikkö.

Mistä euro-sana tulee?
Euroopan unionin neuvosto päätti 3.5.1998 antamassaan asetuksessa, että Euroopan yhteisen rahan nimeksi tulee euro. Euro jaetaan sataan alayksikköön, senttiin. Eurooppa-neuvosto päätti lisäksi, että tämän yhteisen rahan nimen on oltava sama kaikilla Euroopan unionin virallisilla kielillä.

Miksei rahamuseon sivuilla ole tarkkoja kuvia vanhoista markoista? Olisi kiva tehdä niistä vaikka taulu seinälle.
Tarkkoja kuvatiedostoja ei voida panna verkkosivuille sen vuoksi, että rahajäljennösten tulostaminen saattaa täyttää väärennösrikoksen tunnusmerkit. Setelien kuva-aiheiden käyttämisestä eri tarkoituksiin on omat sääntönsä: Rahojen aiheiden käyttö markkinoinnissa (PDF)

Säilyttääkö Suomen Pankki vanhat markat tallessa ”varmuuden vuoksi”?
Markka-arvoiset setelit kerättiin pois liikenteestä euroon käyttöönoton myötä. Suomen Pankkiin toimitetut markkasetelit on hävitetty. Markkakolikot puolestaan toimitettiin Outokumpu-yhtiöön, jossa niistä on valmistettu mm. laivan potkureita.

Keitä historiallisia henkilöitä on esiintynyt Suomen seteleissä?
Henkilökuvat tulivat suomalaisiin seteleihin vuonna 1940. Ensimmäinen historiallisen henkilön potretti oli 5000 markan setelissä vuodelta 1940. Kunnian sai J. V. Snellman. Seteli oli käytössä vuosina 1940– 1955.

Muita muotokuvia seteleissä on ollut seuraavasti:
1000 mk, J. K. Paasikivi, seteli oli käytössä vuosina 1956–1962
5000 mk, K. J. Ståhlberg, 1955–1962
10 000 mk, J. V. Snellman, 1955–1962
10 mk, J. K. Paasikivi, 1963–1986
50 mk, K. J. Ståhlberg, 1963–1986
100 mk, J. V. Snellman, 1963–1986
500 mk, U. K. Kekkonen, 1975–1986
10 mk, Paavo Nurmi, 1987–1993
50 mk, Alvar Aalto, 1986–2001
100 mk, Jean Sibelius, 1986–2001
500 mk, Elias Lönnrot, 1987–2001
1000 mk, Anders Chydenius, 1986-2001
20 mk, Väinö Linna, 1993–2001.

Missä sijaitsee rahapuu, joka esiintyi 10, 20 ja 50 markan (1952–62) ja 10, 20 ja 50 pennin (1963–1990) kolikoissa?
Tälle honkapuulle on aikojen saatossa haettu esikuvaa luonnosta, mutta ei ole olemassa mitään todisteita siitä, että se perustuisi todelliseen puuhun. Rahapajan silloinen johtaja P. U. Helle on muotoillut puun itse, ja puu on saanut vaikutteita kansallisromantiikan taiteesta.

50 penniä

Kysy rahasta
Voit lähettää kysymyksen sähköpostilla
rahamuseo(at)bof.fi

Kysy rahasta! -palstan kysymyksiin vastaa rahamuseon intendentti Jaakko Koskentola.