Usein kysyttyä

1. Miksi Suomen Pankki on perustanut rahamuseon?

Suomen keskuspankkina ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän jäsenenä Suomen Pankilla on näkemyksensä mukaan velvollisuus kertoa suomalaisille keskuspankin nykypäivästä. Suomen Pankki toimii eduskunnan takuulla ja hoidossa ja palvelee kaikkia suomalaisia, joten kansalaisten on hyvä tuntea sen toimintaa.

Rahapolitiikan maailmaa pidetään monesti vaikeatajuisena. Suomen Pankissa on vuosien varrella mietitty, miten keskuspankin toiminnasta ja rahapolitiikasta voitaisiin kertoa entistä selkeämmin ja konkreettisemmin. Rahamuseon perustaminen on ollut yksi ratkaisu tähän kysymykseen. Museo tarjoaa yleisölle helpon tavan tutustua asioihin, jotka ovat tärkeitä myös kansalaisten omien raha-asioiden hoidossa.

Euron käyttöönotto ja Suomen siirtyminen talous- ja rahaliittoon (EMU) ovat muuttaneet rahatalouden toimintaympäristöä ja Suomen Pankin roolia. Hyvä esimerkki euron tuomista muutoksista on rahapolitiikka, joka on muuttunut kansallisesta eurooppalaiseksi. Nykyään Suomi osallistuu euroalueen yhteiseen rahapolitiikkaan ja Suomen Pankki on mukana rahapolitiikan kaikissa vaiheissa valmistelusta toteutukseen. Rahapoliittiset päätökset tehdään Euroopan keskuspankin (EKP) neuvostossa. Yksi EKP:n neuvoston jäsenistä on Suomen Pankin pääjohtaja. Rahapolitiikkapäätöksissä noudatetaan periaatetta ”yksi jäsen, yksi ääni”. Näin jokaisella neuvoston jäsenellä on yhtä suuri mahdollisuus vaikuttaa päätöksiin.

Rahamuseo on rakennettu näyteikkunaksi Suomen Pankin nykytoimintaan. Lisäksi museossa voi tutustua rahan ja Suomen Pankin historiaan sekä setelitaiteeseen ja -taiteilijoihin. Museoon on vapaa pääsy.

Näyttely jakautuu kolmeen pääosaan:

I Rahapolitiikka

Rahamuseon sydän on sen keskusaukio, jossa esitellään keskuspankin toimintaa ja rahapolitiikkaa sekä vitriinien että multimedioiden avulla. Osiossa havainnollistetaan konkreettisesti abstrakteja ilmiöitä kuten rahateoriaa, maksuliikettä, pankkijärjestelmän vakautta, rahahuoltoa, valuuttapolitiikkaa sekä Suomen Pankin ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän toimintaa. Osio elää ja päivittyy keskuspankin päivittäisen toiminnan tahdissa.

II Suomen Pankin ja Suomen rahamarkkinoiden historia

Historiaosio esittelee rahan ja rahapolitiikan kehitystä meillä ja muualla alkaen ensimmäisistä lyydialaisista kolikoista, jotka lyötiin noin 650 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Historia tulee eläväksi autenttisten esineiden, asiakirjojen ja valokuvien kautta. Suomen Pankissa historian perintö on erityisen arvokas, sillä pankki on maailman neljänneksi vanhin keskuspankki.

III Setelit ja setelitaide

Setelit ja setelitaide ‑osio tarjoaa kattavan katsauksen Suomessa käytössä olleisiin maksuvälineisiin. Esittely alkaa ensimmäisistä markoista vuodelta 1860 ja päättyy eurosetelien käyttöönottoon. Näyttelyssä esitellään myös merkittävimmät setelitaiteilijat ja kerrotaan näiden taiteilijoiden setelitaiteesta suhteessa heidän muuhun tuotantoonsa. Rahasuurennoksista yleisö voi tutkia, miten taidegrafiikka on kehittynyt 1860-luvulta nykypäivään.

Vaihtuvat näyttelyt

Rahamuseon parhaillaan esillä olevasta vaihtuvasta näyttelystä ja aiemmista näyttelyistä saa tietoa tämän sivuston osiosta ”Näyttelyt”.

2. Milloin museo on perustettu?

Museo avattiin vuonna 2003. Sen perustaminen oli ollut suunnitelmissa pitkään jo aiemmin, mutta hidasteena oli sopivien tilojen löytyminen. Esimerkiksi Suomen Pankin päärakennuksen aulaan oli mietitty pienimuotoista keskuspankkitoiminnan näyttelyä, mutta tila oli liian ahdas.

Sopiva tila löytyi vihdoin vuonna 2001, kun Suomen Pankki osti osoitteessa Snellmaninkatu 2 sijaitsevan kiinteistön Suomen Postilta. Museon viettäessä 10-vuotisjuhliaan vuonna 2013 tila remontoitiin ja uudistettiin perinpohjaisesti.

3. Mitä uutta museossa on syksyn 2013 uudistuksen jälkeen?

Rahamuseon perusnäyttelyä uudistettiin syksyllä 2013. Uudistukset koskivat erityisesti rahapolitiikkaa esittelevää museon osastoa. Myös multimediat on päivitetty sekä sisällöltään että teknisesti. Laitteet toimivat nyt kosketusnäytöillä, ja vierailijaryhmä voi pelata esimerkiksi rahapolitiikkapeliä joukkueittain yhtä aikaa eri monitoreja käyttäen. Pelinäkymän saa myös heijastettua isolle näytölle. Infomonitoreissa on esillä ajankohtaisia aiheita, ja niitä päivitetään säännöllisesti.

Myös museon rakenteita on uudistettu erityisesti yleisötilaisuuksien viihtyisyyden ja sujuvuuden parantamiseksi. Uudistusten myötä rahamuseossa järjestään yhä enemmän ja monipuolisempia tilaisuuksia.

4. Mikä on rakennuksen aiempi historia?

Nykyisen rahamuseon naapuriin, osoitteeseen Snellmaninkatu 4–6, rakennettiin postitalo vuonna 1857. Rakennuksen oli suunnitellut arkkitehti E. B. Lohrmann.

Snellmaninkadun postitaloa korotettiin ja laajennettiin 1800-luvun loppupuolella, mutta postia vaivasi silti tilanpuute. 1900-luvun vaihteessa posti päätti teettää lisärakennuksen Snellmaninkatu 2:n tontille, joka oli siihen asti ollut tyhjillään. Tonttia oli käytetty muun muassa vapaapalokunnan varikkona. Lisärakennuksen suunnittelu annettiin vuonna 1900 arkkitehti Jac. Ahrenbergille. Rakennus otettiin käyttöön vuonna 1903.

1960-luvulla Snellmaninkatu 2:n talo purettiin ja korvattiin uudella käyttörakennuksella. Vanhasta rakennuksesta jäi kuitenkin jäljelle alkuperäinen julkisivu.

(Lähteenä on käytetty Riitta Pakarisen ja Juha Virtasen kirjaa Nikolainkirkon kortteli. Entisaikain Helsinki XIII. Julkaisija Helsinki-Seura. Gummerus. Jyväskylä 1992.)

5. Onko Suomessa muita vastaavia museoita?

Ei ole. Rahamuseo on Suomen ainoa rahapolitiikan historiasta ja nykypäivästä kertova museo, joka on lisäksi yleisölle avoin ja johon on vapaa pääsy.

Useimmilla keskuspankeilla on oma museo, mutta toteutukset vaihtelevat. Keskuspankkimuseo voi olla suppeahko numismaattinen näyttely, pelkästään historiaan keskittynyt perinteinen kulttuurihistoriallinen museo tai hyvinkin laaja ja modernilla tavalla rahapolitiikasta kertova museo. Suomen Pankin rahamuseo pyrkii yhdistämään kaikki nämä osa-alueet siten, että pääosassa on Suomen Pankin ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän nykyisen toiminnan esittely.

Suurimmilla pankeilla on lisäksi omia, pienimuotoisia museoitaan, jotka keskittyvät näiden pankkien historiaan ja toimintaan. Ne eivät yleensä ole yleisölle avoimia. Lisäksi Suomen kansallismuseossa on numismatiikkaan keskittynyt rahakammio.

6. Kenelle museo on tarkoitettu?

Museo on tarkoitettu kaikille taloudellisista ja yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneille. Se on ihanteellinen vierailukohde esimerkiksi talousasioihin tutustuville lukiolaisille ja muille opiskelijoille. Myös turistit ovat tervetulleita, sillä museo laitteineen on kolmikielinen (suomi, ruotsi, englanti). Aivan pienille lapsille museota ei ole tarkoitettu, vaan noin 15-vuotiaasta ylöspäin.

7. Paljonko rahamuseossa on kävijöitä?

Museo avattiin elokuussa 2003. Vuoden 2003 loppuun mennessä museoon tutustui noin 8 600 kävijää. Vuonna 2004 kävijämäärä oli yli 13 300, vuonna 2005 kävijöitä oli noin 12 000 ja vuosina 2006–2012 noin 10 000 kävijää kunakin vuonna. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että Tukholman kolme kertaa suuremmassa rahamuseossa (Kungliga Myntkabinettet) käy vuosittain yli 50 000 vierailijaa.

8. Mitä erityisen kiinnostavaa rahamuseossa on esillä?

Vastaavaa rahapolitiikkaa esittelevää museota tai näyttelyä ei Suomessa ole. Rahamuseo on lisäksi osittain interaktiivinen. Tiloissa on erilaisia multimedialaitteita, jotka elävöittävät raha- ja pankkimaailman abstrakteja aiheita. Vieraat voivat itse kokeilla taitojaan keskuspankkiireina, pelata rahapolitiikkapeliä, vastata tietovisaan tai tarkistaa, miten vaikkapa junalipun hinta on muuttunut 1800-luvulta nykypäivään.

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaimpia kohteita ovat ainutlaatuiset setelitaideluonnokset. Numismaattisessa osassa on esillä joitain harvinaisiksi luokiteltavia seteleitä. Lisäksi näytteillä on Suomen Pankin vanha rahakirstu. Sanotaan, että siihen mahtuivat kaikki pankin käteisvarat silloin, kun keskuspankki muutti Turusta Helsinkiin vuonna 1819.

9. Onko Suomen Pankin koko kokoelma esillä?

Tilanpuutteen vuoksi se ei valitettavasti ole mahdollista. Suomen Pankissa on asiakirjamateriaalia 11 hyllykilometriä. Yksistään setelinvalmistusmateriaalia ja muuta numismaattista aineistoa on kymmeniä hyllymetrejä, samoin historiallista esineistöä, mm. toimistotarvikkeita. Pyrkimyksenä on tuoda kiinnostavaa aineistoa esille vaihtuvien näyttelyiden kautta.

Pankilla on myös erikseen numismaattinen kokoelma, joka sijaitsee pankin päärakennuksen vanhoissa holveissa. Se on avoinna ryhmille sopimuksen mukaan.

10. Kuka on suunnitellut rahamuseon?

Rahamuseon on suunnitellut arkkitehtitoimisto Juhani Pallasmaa Ky. Suomen Pankki järjesti arkkitehtitoimiston valitsemiseksi tarjouskilpailun keväällä 2002. Juhani Pallasmaa valittiin rahamuseon toteuttajaksi useiden kriteerien perusteella. Niistä tärkeimpiä olivat aiemmat näyttelyreferenssit, luotettavuus aikaisemmissa töissä sekä suunnitelman sisältö ja ideat. 

11. Mitä muuta arkkitehtitoimisto Juhani Pallasmaa on suunnitellut?

Vuonna 1983 perustettu arkkitehtitoimisto Juhani Pallasmaa toimii kaupunkitila-, arkkitehtuuri-, tuote-, näyttely- ja graafisen suunnittelun aloilla. Toimiston erikoisalueeksi on muodostunut vaativien julkisten kaupunkitilojen sekä saneerausten suunnittelu. Toimistolla on ollut suunnittelukohteita myös Yhdysvalloissa, Venäjällä, Ranskassa ja Kiinassa. Toimiston työntekijämäärä on kulloistenkin toimeksiantojen mukaan ollut 12–35 henkeä.

Toimiston tärkeimpiä toimeksiantoja ovat Ruoholahden ulkoalueet, Mannerheimin- ja Kiasmanaukio sekä Elielinaukio Helsingissä, Sokos-kiinteistön sekä Vanhan kauppahallin saneeraus Helsingissä, saamelaismuseo Siida Inarissa, Itä-Suomen hovioikeuden lisärakennus Kuopiossa sekä Rovaniemen taidemuseo. Toimisto laati myös Helsingin koko Antilooppi-korttelin kehittämissuunnitelman, mutta projekti toteutui vain pieneltä osaltaan. Parhaillaan toimisto osallistuu Kampin keskuksen suunnitteluun. Ulkomaisia kohteita ovat Cranbrook Academyn sisääntuloaukio Michiganissa, Moscow International Bank sekä Suomen Ranskan instituutti Pariisissa.

12. Kuinka paljon museon rakentaminen maksoi?

Rakennuksen peruskorjaus sekä muuttaminen museotilaksi maksoivat noin 1,2 miljoonaa euroa. Perusnäyttelyn sisältö on maksanut vajaat miljoona euroa.

13. Mistä saa lisätietoa Suomen Pankin toiminnasta?

Kannattaa tutustua Suomen Pankin verkkopalveluun osoitteessa www.suomenpankki.fi