Kysy rahasta!

Kuka keksi rahan?
Rahan keksijää ei tiedetä. Ensimmäisenä varsinaisena rahana pidetään Lyydian kuningaskunnassa noin 650 eaa. lyötyä kolikkoa. Lyydia sijaitsi nykyisen Länsi-Turkin alueella. Ensimmäiset lyydialaiset rahat olivat elektrumista, luontaisesta kullan ja hopean seoksesta lyötyjä vakiokokoisia ja ‑painoisia kolikoita. Niihin lyödyn virallisen leiman tarkoitus oli taata kolikon pitoisuus.

Lyydialainen kolikko

Mistä setelirahat ovat kotoisin?

Ensimmäinen nykyaikainen seteli laskettiin liikkeeseen vuonna 1661 Ruotsissa. Johan Palmstruchin perustaman Stockholms Bancon liikkeeseen laskemia seteleitä pidetään yleisesti maailman ensimmäisinä seteleinä. Paperirahan idea puolestaan on kotoisin Kiinasta, jossa paperiraha otettiin käyttöön jo 700–800-luvulla. Näitä kiinalaisia paperirahoja ei kuitenkaan voida pitää varsinaisina seteleinä.

Palmstruchin seteli

Minkä arvoinen on vanha setelini?
Suomen Pankin rahamuseossa ei arvioida vanhojen rahojen keräilyarvoa. Keräilyrahojen arvoa voi kysellä tähän erikoistuneilta yhdistyksiltä tai liikkeiltä kuten Suomen numismaattisesta yhdistyksestä (http://www.snynumis.fi/) tai rahaliike Holmastosta (http://www.holmasto.com). Huom! Holmaston palvelunumero on maksullinen.

Kuinka paljon tämän rahan arvo olisi euroina?
Rahamuseosta löytyy rahanarvolaskuri, josta voi tarkistaa Suomen markan ostovoiman kehityksen vuodesta 1860 alkaen. Laskurista voi vaikkapa katsoa, kuinka paljon vuoden 1975 satanen on tämän päivän euroina. Laskuri löytyy myös rahamuseon verkkosivuilta. Laskurin arvot ovat suuntaa-antavia.

Mistä sana ”markka” tulee?
Suomi sai oman rahayksikön vuonna 1860. Sen nimeksi annettiin markka, koska sana on vanhin suomenkielinen rahayksikön nimi. Sanan juuret ovat Ruotsin vallan ajassa: Ruotsin rahajärjestelmä perustui mark-nimiseen laskennalliseen rahayksikköön jo keskiajalla. Alun perin ”mark” on vanha pohjoiseurooppalainen painoyksikkö.

Mistä euro-sana tulee?
Euroopan unionin neuvosto päätti 3.5.1998 antamassaan asetuksessa, että Euroopan yhteisen rahan nimeksi tulee euro. Euro jaetaan sataan alayksikköön, senttiin. Eurooppa-neuvosto päätti lisäksi, että tämän yhteisen rahan nimen on oltava sama kaikilla Euroopan unionin virallisilla kielillä.

Miksi rahamuseon sivuilla ei ole tarkkoja kuvia vanhoista markoista? Olisi kiva tehdä niistä vaikka taulu seinälle.
Tarkkoja kuvatiedostoja ei voi ladata verkkosivuille, koska rahajäljennösten tulostaminen saattaa täyttää väärennösrikoksen tunnusmerkit. Setelien kuva-aiheiden käyttämisestä eri tarkoituksiin on omat sääntönsä: Rahojen aiheiden käyttö markkinoinnissa (PDF).

Säilyttääkö Suomen Pankki vanhat markat tallessa ”varmuuden vuoksi”?
Markkasetelit kerättiin pois liikenteestä euron käyttöönoton myötä. Suomen Pankkiin toimitetut markkasetelit on hävitetty. Markkakolikot puolestaan toimitettiin Outokumpu-yhtiöön, jossa niistä on valmistettu mm. laivan potkureita.

Keitä historiallisia henkilöitä on esiintynyt Suomen seteleissä?
Henkilökuvat tulivat suomalaisiin seteleihin vuonna 1940. Ensimmäinen historiallisen henkilön potretti oli 5000 markan setelissä vuodelta 1940. Kunnian sai J. V. Snellman. Seteli oli käytössä vuosina 1940–1955.

Muita muotokuvia seteleissä on ollut seuraavasti:
1000 mk, J. K. Paasikivi, seteli oli käytössä vuosina 1956–1962
5000 mk, K. J. Ståhlberg, 1955–1962
10 000 mk, J. V. Snellman, 1955–1962
10 mk, J. K. Paasikivi, 1963–1986
50 mk, K. J. Ståhlberg, 1963–1986
100 mk, J. V. Snellman, 1963–1986
500 mk, U. K. Kekkonen, 1975–1986
10 mk, Paavo Nurmi, 1987–1993
50 mk, Alvar Aalto, 1986–2001
100 mk, Jean Sibelius, 1986–2001
500 mk, Elias Lönnrot, 1987–2001
1000 mk, Anders Chydenius, 1986–2001
20 mk, Väinö Linna, 1993–2001.

Missä sijaitsee rahapuu, joka esiintyi 10, 20 ja 50 markan (1952–1962) ja 10, 20 ja 50 pennin (1963–1990) kolikoissa?
Tälle honkapuulle on aikojen saatossa haettu esikuvaa luonnosta, mutta ei ole olemassa todisteita siitä, että kuva perustuisi todelliseen puuhun. Rahapajan silloinen johtaja P. U. Helle on muotoillut puun kuvan itse. Muotoilu on saanut vaikutteita kansallisromantiikan taiteesta.

50 markkaa