Yleisötilaisuus rahamuseossa 19.6. klo 17: Suomen talouden ennuste

Mihin yltää Suomen talouden kasvu tänä vuonna? Entä vuosikymmenien päästä? Haluatko tietää miksi inflaatio on edelleen niin matala?

Ennustepäällikkö Juha Kilponen esittelee Suomen Pankin tuoreen ennusteen Suomen taloudesta.

Tule kuuntelemaan yleisötilaisuuteen Suomen Pankin rahamuseoon tiistaina 19.6.2018 klo 17 alkaen! Tilaisuuteen on vapaa pääsy, tervetuloa!


Kommentit (1)

Suomen Pankin avoimet ovet rahamuseossa 25.-28.5.2018

Rahamuseossa järjestetään Suomen Pankin avointen ovien myös verkossaaikana useita tapahtumia. Kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy mutta paikkoja on rajoitetusti.

Museon pysyvän näyttelyn lisäksi voi tutustua myös Suomen Pankista sisällissodan aikaan kertovaan näyttelyyn "Suomen Pankki 1918".

Suomen Pankin päärakennuksen tapahtumista on tietoa pankin verkkosivuilla.


Perjantai 25.5.
Museo on auki klo 11–20.
Opastetut kierrokset rahan maailmaan tasatunnein klo 12, 13, 14, 15, 16 ja 17. Opastukset ovat maksuttomia.


Lauantai 26.5.
Museo on auki klo 11–17.

Klo 14 on yleisölle avoin keskustelutilaisuus aiheesta Vuosi 1918 kirjallisuudessa ja tutkimuksessa, jossa keskitytään uusimpiin sisällissotaa käsitteleviin kirjoihin ja tutkimuksiin.

Sisällissotaa on käsitelty suomalaisessa kirjallisuudessa mittavasti, sodan päättymisestä alkaen. On romaaneja, on aikalaiskuvauksia, naisten sekä lasten kohtaloihin keskittyviä teoksia ja muistelmia. Eri tyylilajeja – kaunokirjallisuutta, tietokirjallisuutta ja akateemista tutkimusta – on julkaistu jokaisella vuosikymmenellä.

Aiheesta keskustelevat professori emeritus Seppo Hentilä, kirjailija Anneli Kanto ja kirjailija Antti Tuuri. Keskustelun juontaa Erkki Liikanen.

Seppo Hentilä on tutkinut vuoden 1918 tapahtumia ja niiden jättämiä jälkiä teoksissaan Saksalainen Suomi 1918 (2016; yhdessä Marjaliisa Hentilän kanssa) sekä Pitkät varjot: Muistamisen historia ja politiikka (2018).
Anneli Kanto on tamperelainen kirjailija, joka on kuvannut sisällissodan ihmiskohtaloita romaaneissaan Veriruusut (2016) ja Lahtarit (2018).
Antti Tuuri on Pohjanmaalla syntynyt kirjailija, joka on käsitellyt vuotta 1918 useissa teoksissaan, mm. Kylmien kyytimies (2007) Surmanpelto (2008), Suuri viljajuna Siperiasta (2009) ja Tammikuu 1918 (2017).

Klo 16 historiantutkija Vappu Ikonen esittelee museon vaihtuvan näyttelyn "Suomen Pankki 1918".


Sunnuntai 27.5.
Museo on auki klo 11–17.
Museossa järjestetään sunnuntaina kaksi tilaisuutta, joissa esitetään Peter von Baghin viimeisinä vuosinaan tekemä persoonallinen dokumenttielokuva ’Suomalaiset ja raha – rakkaustarina’. Dokumenttielokuvassa yhdistyy taide ja arjen historia, ja siitä välittyy katsojille Peter von Baghin huumori ja humanismi.

Tilaisuuden musiikista vastaa Kaurismäen elokuvissa usein näytellyt taiteilija Sakari Kuosmanen. Lämpimästi tervetuloa!

Tilaisuus I
12:30 alkaen:
Tilaisuuden avaus
Sakari Kuosmanen: tunnettua elokuvamusiikkia
Antti Alanen, Sakari Kuosmanen ja Erkki Liikanen keskustelevat Peter von Baghin elämäntyöstä
’Suomalaiset ja raha – rakkaustarina’

Ohjelman kesto n. 1h 30 min
Tätä tilaisuutta voi seurata myös verkossa.  

Tilaisuus II
klo 14:45 alkaen
Ohjelma kuten yllä mutta tässä tilaisuudessa esitetään ensimmäisen tilaisuuden keskustelu videotallenteena.  

Peter von Bagh (1943-2014) oli suomalainen elokuva-alan moniosaaja sekä kirjailija, historiantutkija ja festivaalijohtaja. Hän on tehnyt kymmeniä televisioelokuvia, dokumentteja sekä kirjoittanut liki 40 tietokirjaa. Hän johti Suomen Elokuva-arkistoa ja lukeutui Sodankylän elokuvajuhlien perustajiin.

Antti Alanen on palkittu tietokirjailija, joka on osaltaan jatkanut Peter von Baghin työtä Kansallisen audiovisuaalisen instituutin KAVI:n ohjelmistosuunnittelijana ja erityisasiantuntijana. Hän on mm. toimittanut yhdessä saksalaisen kriitikon Olaf Möllerin kanssa kirjan Citizen Peter, jossa Peter von Baghin monipuolista elämänuraa tarkastellaan useasta näkökulmasta.

Sakari Kuosmanen on suomalainen laulaja ja näyttelijä, joka on levyttänyt useita sooloalbumeita ja ollut ohjaaja Aki Kaurismäen luottonäyttelijä. Hän on esiintynyt mm. elokuvissa ’Toivon tulla puolen’ (2017), ’Mies vailla menneisyyttä’ (2002), ’Juha’ (1999) ja ’Kauas pilvet karkaavat’ (1996).


Maanantai 28.5.
Museo on auki klo 11–20. 
Opastetut kierrokset rahan maailmaan tasatunnein klo 12, 13, 14, 15, 16 ja 17. Opastukset ovat maksuttomia.


Kommentit (2)

Yleisötilaisuus rahamuseossa 16.5. klo 17: Rahoitusjärjestelmän vakaus

Suomalaisten kotitalouksien velkaantuneisuus jatkaa kasvuaan ja Suomen pankkisektori on kasvamassa EU:n suurimpien joukkoon. Miten kotitalouksien velkaantuneisuus voi aiheuttaa koko kansantalouteen vaikuttavia ongelmia ja miten se on jakaantunut eri alueille Suomessa? Mitä keinoja tarvittaisiin velkaantuneisuuden hillitsemiseen? Digitalisaatio uudistaa rahoituspalveluiden tarjontaa ja osaltaan tuo uusia riskejä, jotka edellyttävät kuluttajilta hyvää talouslukutaitoa.

Toimistopäällikkö Paavo Miettinen vastaa näihin kysymyksiin ja esittelee vakausarviota rahamuseossa tiistaina 16.5.2018 klo 17 alkaen.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa!


Kommentit (1)

Pääjohtaja Erkki Liikanen rahamuseossa 8.5.2018: Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen

Miten suuri finanssikriisi mullisti rahapolitiikan ja pankkivalvonnan? Voidaanko kriisin toistuminen Euroopassa estää? EKP:n neuvostossa pitkään vaikuttanut Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen kertoo, miten keskuspankit ovat muuttuneet hänen virkakautensa aikana ja mitä hän odottaa euroalueen tulevaisuudelta.

Tilaisuus alkaa klo 17 ja siihen on vapaa pääsy. Tervetuloa! Huom: Paikkoja on rajoitetusti.

Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.


Generation €uro tävlingvinnare i ECB

Efter att ha segrat i den nationella finalen i tävlingen Generation Euro Student Award fick vårt lag från Ålands lyceum som bestod av Elin Boman, Alex Johansson, Melker Lundberg, Emil Rönnberg och läraren Anders Casén åka på en prisresa till ECB i Frankfurt där vi sammanstrålade med studerande och lärare från 11 olika euroländer. Avfärden skedde tidigt på morgonen den 10 april. Väl framme i Frankfurt inleddes den första dagen  med registrering och lunch. Sedan fick vi uppleva en guidad rundvandring i den imponerande centralbanksbyggnaden, vackert belägen vid floden Main, varefter det var dags för gruppfotografering. Härefter följde en mycket intressant guidad rundtur i staden med bland annat en quiz där det gällde att hitta olika byggnader och symboler, samt utföra olika uppgifter. Efter ett kort stopp på hotellet blev det gemensam middag och fri samvaro resten av kvällen.

Den andra dagen inleddes i ECB:s nya Visitors Center där vi fick lyssna till tre olika föreläsningar om centralbankens verksamhet, samt bekanta oss med den interaktiva utställningen. Efter lunchen var det dags för resans höjdpunkt; en sammankomst med centralbankschefen Mario Draghi som efter ett inledningsanförande svarade på deltagarnas frågor, varefter samtliga lag fick motta varsitt diplom. Denna programpunkt streamades över ECB:s hemsida och kan även ses på Youtube (https://www.youtube.com/watch?v=istIaoKVc9M). Efter två intensiva dagar var det sedan dags att inleda hemfärden.

Laget från Ålands lyceum tackar för mycket intressanta, inspirerande och spännande upplevelser i Frankfurt!


Kommentit (3)

Yleisötilaisuus rahamuseossa 10.4. klo 17: Punainen Suomen Pankki 1918

Rahamuseon studia monetaria -luentosarjassa esiintyy tiistaina 10.4. dosentti Antti Kuusterä aiheenaan Punainen Suomen Pankki 1918.

Sata vuotta sitten huhtikuussa 1918 Tampereella punaiset olivat ankarien taistelujen jälkeen antautuneet, ja 10 000 miehen saksalainen armeijakunta oli vallannut Helsingin. Kansanvaltuuskunnan hallitseman punaisen Suomen vaihe oli päättymässä, mutta katkeran sisällissodan seurauksista kärsittiin vielä pitkään. Tapahtumat keskuspankissa olivat monilta osin poikkeuksellisia ja yleisestä kuvasta poikkeavia, joten ne on syytä tuoda esiin.

Suomen Pankin siirtäminen punaisen Suomen haltuun toteutettiin hämmästyttävän maltillisesti ilman suurta väkivaltaa. Hieman kärjistäen voidaan kuvata tätä tapahtumaketjua määritteellä ”laillisin muodoin toteutettu laiton haltuunotto.” Tämän teki mahdolliseksi Suomen Pankin asema eduskunnan alaisena instituutiona, jonka ylin valvonta kuului eduskunnan valitsemille pankkivaltuusmiehille. Punaisen puolen johtavat talousasiantuntijat ymmärsivät alusta lähtien Suomen Pankin merkityksen. Ilman toimivaa keskuspankkia sisällissotaa käyvän maan taloutta ei voitaisi hoitaa.

Esityksessään Kuusterä keskittyy erityisesti seuraaviin teemoihin:
-  Suomen Pankin juridinen asema sekä johdon koostumus
-  Millainen merkitys Suomen Pankilla oli ”Punaisen Suomen” talouden hoidossa
-  Miten kansanvaltuuskunta onnistui Suomen Pankin varallisuuden haltuun ottamisessa
-  Millaiset tekijät selittävät tämän maltillisen haltuunoton

Helsingin vapautumisen jälkeen vanha johtokunta astui pankkiin 14.4.1918. Ensi vaikutelma oli positiivinen, sillä pankin tiloja oli ainakin ulkonaisesti kohdeltu kunnioittavasti eikä mitään suurta hävitystä ollut näkyvillä. Näin maltillinen asenne Suomen Pankin pääkonttoria kohtaan oli säilynyt loppuun asti.

Tilaisuus alkaa klo 17 ja se kestää tunnin. Vapaa pääsy, tervetuloa!


Yleisötilaisuus rahamuseossa 27.3. klo 17: Rahapolitiikan ja maailmantalouden näkymät

Keskeisten maiden samantahtinen kasvu siivittää maailmantaloutta. Euroalueen kasvun vahvuus on yllättänyt. Onko kasvun piristyminen lyhyt- vai pitkäkestoista? Kiihtyykö inflaatio? Entä minkälaiset riskit varjostavat maailmantalouden näkymiä? 

Toimistopäällikkö Hanna Freystätter vastaa näihin kysymyksiin ja esittelee maailmantalouden näkymiä rahamuseossa tiistaina 27.3.2018 klo 17 alkaen.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa!

VTT Hanna Freystätter työskentelee rahapolitiikka- ja tutkimusosaston kansainvälisen ja rahatalouden toimiston päällikkönä. Suomen Pankin kansainvälisen talouden ennuste on laadittu hänen johdollaan.

#suomenpankki #talousennuste #ennuste #rahamuseo


Kommentit (4)

Ålands lyceum voitti Generation €uro -kilpailun – joukkue lähtee Frankfurtiin

Ålands lyceumin joukkue on voittanut Generation €uro -kilpailun Suomen finaalin. Tasaväkisen kilpailun muut finalistit olivat Etelä-Tapiolan lukion joukkue ja Mäkelänrinteen lukion joukkue. Loppukilpailu järjestettiin Suomen Pankin rahamuseossa 5.3.2018. Voittajan valitsi Suomen Pankin asiantuntijaraati, jonka puheenjohtajana toimi Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Olli Rehn.

Voittajajoukkue saa palkinnoksi tutustumismatkan Euroopan keskuspankkiin Frankfurtiin. EKP:hen pääsevät tutustumaan Elin Boman, Alex Johansson, Melker Lundberg ja Emil Rönnberg. Opettajajäsenenä joukkuetta ohjasi Anders Casén. Kaksi muuta loppukilpailuun selvinnyttä joukkuetta palkittiin kirjalahjakorteilla.

"Generation €uro -kilpailu antaa nuorille mahdollisuuden kurkistaa, miten taloutta koskevia päätöksiä käytännössä tehdään. Kilpailun kautta opitut taidot kannustavat nuoria seuraamaan taloutta myös myöhemmin elämässään", sanoi Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Olli Rehn palkintojenjaossa.

Generation €uro -joukkuekilpailussa testataan opiskelijoiden perehtyneisyyttä rahapolitiikkaan. Kilpailu muistuttaa monella tavalla keskuspankin ekonomistin päivittäistä työtä: kilpailijat seuraavat ja analysoivat laaja-alaisesti taloutta ja rahataloutta sekä haastavat omia ja muiden näkemyksiä.

Kilpailu järjestetään vuosittain 11 euromaassa 16–19-vuotiaille opiskelijoille. Nelihenkisten joukkueiden tehtävänä on valmistella ja esitellä ehdotus EKP:n neuvoston korkopäätökseksi sekä mahdollisiksi muiksi rahapoliittisiksi toimiksi.

Suomessa kilpailun järjestää Suomen Pankki, joka pyrkii edistämään nuorten talousosaamista. Kilpailun kautta nuoret oppivat hahmottamaan rahapolitiikan vaikutusta euroalueen talouteen ja yleisesti keskuspankkien toimintaa.

Kilpailun ensimmäinen kierros järjestettiin verkossa tietovisana, johon osallistui Suomesta 20 joukkuetta 10 koulusta. Toisella kierroksella joukkueet tekivät analyysitehtävän, jonka kilpailun raati pisteytti. Loppukilpailuun selvisi kolme parasta joukkuetta.

Katso kuvia finaalista

Voittajajoukkue kiittää opettajaansa, kanssakilpailijoita ja Suomen Pankkia:

Yleisötilaisuus rahamuseossa 14.3. klo 17: Finanssikriisistä 10 vuotta, mikä on muuttunut?

Rahamuseon studia monetaria -sarjassa keskiviikkona 14.3. käsitellään reilut 10 vuotta sitten alkanutta finanssikriisiä kaikille avoimessa tilaisuudessa. Esillä ovat syyt ja seuraukset. Mikä oikein on muuttunut rahoitusmarkkinoilla globaalisti, Euroopassa ja Suomessa kriisin seurauksena?  Kriisi laukaisi pankki- ja rahoitussääntelyssä uuden, tiukentuvan kauden.  Entä mitä haasteita häämöttää horisontissa finanssialalle keskuspankin ja valvonnan näkökulmasta? Mitkä ovat muutoksen ajurit? 

Suomen Pankin osastopäällikkö Katja Taipalus ja Finanssivalvonnan pääanalyytikko Sampo Alhonsuo pitävät luennon, tule esittämään heille tiukkoja kysymyksiä finanssikriisistä!

Tilaisuus alkaa klo 17 alkaen ja siihen on vapaa pääsy.


Kommentit (3)

Yleisötilaisuus rahamuseossa 6.3. klo 17: Globalisaatio koetuksella

Tiistaina 6.3.2018 rahamuseon Talouskirja nyt -sarjassa vuorossa Sixten Korkmanin teos Globalisaatio koetuksella. Häntä haastattelee vanhempi neuvonantaja Meri Obstbaum Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston ennustetoimistosta.

Sixten Korkman on tehnyt näyttävän uran tutkijana ja virkamiehenä. Hän on vuodesta 2013 toiminut professorina Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa. Sitä ennen hän on ehtinyt toimia toimitusjohtajana Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa, talous- ja rahoitusasioista vastaavana pääjohtajana EU:n neuvoston talouspoliittisella osastolla, ylijohtajana valtiovarainministeriön kansantalousosastolla ja toimistopäällikkönä Suomen Pankissa. Korkman väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1978.

Kirjassaan Korkman käy läpi globalisaation syitä ja seurauksia, etuja ja haittoja. Suhtautuminen globalisaatioon on poliittinen vedenjakaja: yhtäältä avoimen talouden katsotaan olevan väylä vaurauteen, toisaalta globalisaation väitetään luovan epävakautta ja eriarvoisuutta.

Näitä kysymyksiä käydään läpi rahamuseossa. Tilaisuus alkaa klo 17 ja siihen on vapaa pääsy. Huom! Paikkoja on rajoitetusti.

Tilaisuutta voi seurata myös livenä verkossa.


Kommentit (3)

Yleisötilaisuus 28.2.2018 klo 17: Suomen Pankki 1918 -näyttelyn esittely

Tulleista pyynnöistä johtuen järjestämme pääjohtaja Erkki Liikasen isännöimänä tutustumiskäynnin rahamuseon Suomen Pankki 1918 -näyttelyyn. Huom! Tilaisuuteen on vapaa pääsy mutta paikkoja on rajoitetusti.

Näyttely kertoo Suomen Pankin toiminnasta sisällissodan aikana ja siitä, miten sota vaikutti Suomen rahatalouteen ja maksuvälineisiin. Näyttelyyn voi tutustua myös verkossa.

Lisätietoja yleisötilaisuudesta rahamuseon facebook-sivulla.


Yleisötilaisuus rahamuseossa 20.2. klo 17: Rahapolitiikan strategia, toiminta ja onnistuminen

Rahamuseon suosittu studia monetaria -sarja jatkuu! Tiistaina 20.2. osastopäällikkö Tuomas Välimäen luento aiheesta Rahapolitiikan strategia, toiminta ja onnistuminen.

Useimpia maailman suurimpien keskuspankkien toimintaa ohjaa pyrkimys hintavakauteen. Studia monetaria -luennolla selvitetään, miksi meillä euroalueellakin rahapolitiikan strategiseksi tavoitteeksi on asetettu noin kahta prosenttia lähentelevä inflaatio, mitä tavoitteen saavuttamiseksi on tehty ja kuinka siinä on onnistuttu. 

Tule kuulemaan, miksi keskuspankin perinteisen korkopolitiikan rinnalle on otettu uusia tapoja vaikuttaa rahoitusoloihin, mitä arvopaperiostoilla tavoitellaan ja miksi keskuspankki tekee ennakoivaa viestintää.

Tilaisuus alkaa klo 17 ja siihen on vapaa pääsy. Tervetuloa!


Kommentit (1)

Generation €uro -finalistit 2018 on valittu

Suomen Generation €uro -kilpailun finaaliin ovat selvinneet joukkueet seuraavista lukioista (aakkosjärjestyksessä):

- Etelä-Tapiolan lukio, Espoo
- Mäkelänrinteen lukio, Helsinki
- Ålands lyceum, Maarianhamina

Kilpailun toisella kierroksella joukkueiden tehtävänä oli laatia arvio euroalueen taloustilanteesta ja inflaationäkymistä, sekä päättää ohjauskorosta ja mahdollisista muista rahapoliittisista toimista.

Kolmannelle kierrokselle päässeet joukkueet osallistuvat 5.3.2018 Suomen Pankin rahamuseossa pidettävään Generation €uro -kilpailun finaaliin. Joukkueiden tulee esitellä ja perustella suullisesti ehdotuksensa EKP:n neuvoston korkopäätökseksi sekä mahdollisiksi muiksi rahapoliittisiksi toimiksi.

Voittajajoukkue opettajineen saa palkinnoksi tutustumismatkan Euroopan keskuspankkiin Frankfurtiin.

Onnea finalisteille ja kiitos kaikille osallistuneille joukkueille!

Suomen Pankki 1918 -näyttely avattu rahamuseossa

Rahamuseossa tänään näyttely kertoo Suomen Pankin toiminnasta sisällissodan aikana. Se kertoo myös, miten sota vaikutti Suomen rahatalouteen ja maksuvälineisiin. Näyttely on esillä 31.1.–30.9.2018. Näyttelyyn voi tutustua myös verkossa.

Näyttelyn avasi pääjohtaja Erkki Liikanen. Pääjohtaja Liikasen avajaispuhe.


Rahamuseon kevään ohjelma on julkistettu

Rahamuseon kevään ohjelmassa pankkitoimintaa sadan vuoden takaa ja luotaus tulevaan. Rahamuseon kevään 2018 ohjelmassa esiin nousevat sekä historia että nykyisyys. Vuosi 1918 näkyy keskuspankin toimintaa sata vuotta sitten käsittelevissä tilaisuuksissa. Koko ohjelma on luettavissa täällä.


Yleisötilaisuus rahamuseossa 31.1. klo 17: Sodan ja rauhan rahat

Rahamuseon vuoden 2018 kevätkauden ensimmäisessä yleisötilaisuudessa EKP:n entinen setelijohtaja Antti Heinonen kertoo vuoden 1918 sekavista rahaoloista.


Tämä punaisten liikkeeseen laskema seteli on myöhemmin mitätöity.

Rahamuseo on suljettu 23.–26.1.2018

Rahamuseo on suljettu 23.–26.1. Päivitämme vaihtuvaa näyttelyä. Uusi näyttely Suomen Pankki 1918 avataan 31.1.2018.


Rahamuseon suurnäyttely “Mistä Suomi elää 2067?” loppuu sunnuntaina

Rahamuseon suurnäyttely "Mistä Suomi elää 2067?" on esillä enää kaksi päivää! Tämä Suomi 100 -hanke pidettiin esillä vielä vuoden 2018 ensimmäiset viikot mutta nyt näyttely on päättymässä.

Vielä siis ehtii tutustumaan Kuvataidelukion ja Vaskivuoren lukion lahjakkaiden opiskelijoiden luomiin taideteoksiin!

Museo on auki lauantaina ja sunnuntaina klo 11-16. Vapaa pääsy, tervetuloa!


Kommentit (1)

VELKAA! Tieteiden yö Suomen Pankin Rahamuseossa torstaina 18.1.2018

Rahamuseon teemana vuoden 2018 Tieteiden yön tapahtumassa on velka ja velkaantuminen. Illan tietoiskuissa Suomen parhaat asiantuntijat kertovat, mitä hyvää ja pahaa on velassa, miten sitä hallitaan ja mikä on velan rooli kaiken rahan lähteenä. Esitysten välillä järjestetään opastettuja museokierroksia. Museokahvila palvelee myös luottokortilla, jos siinä on limiittiä jäljellä.

Rahamuseo avoinna klo 17-22.

Tietoiskut tasatunnein:
klo 17   Johtaja Mika Arola, Valtiokonttori: Valtion velka Suomessa
klo 18   Pääanalyytikko Sampo Alhonsuo, Finanssivalvonta: Kotitalouksien velkaantuminen
klo 19   Tutkimuspäällikkö Esa Jokivuolle, Suomen Pankki: Milloin velkaa on liikaa?
Klo 20   Vanhempi ekonomisti Riikka Nuutilainen, Suomen Pankki: Kiinan velka ja maailmantalous
klo 21   Neuvonantaja Karlo Kauko, Suomen Pankki: Yhden raha on toisen velka

Mistä Suomi elää 2076? -näyttely esillä 21.1.2018 asti

Rahamuseon suurnäyttely Mistä Suomi elää 2067? on esillä vielä kolme viikkoa!

Helsingin kuvataidelukion ja Vaskivuoren lukion huippulahjakkaat opiskelijat tuovat eteemme maailman 50 vuoden kuluttua. Millainen on Suomi vuonna 2067? Mitä ovat elinkeinomme? Mikä on arvokasta? Mitä on suomalaisuus 50 vuoden päästä? Näitä näkökulmia avataan näyttelyssä taiteen keinoin. Nuoret taiteilijat ovat luoneet omat näkemyksensä tulevaisuuden Suomesta. 

Näyttely päättyy sunnuntaina 21.1.2018. Vielä ehtii tutustua upeisiin taideteoksiin, tervetuloa!


Hanne Pirilä: Rahanainen


Museokahvilassa 10 000 mk setelimuki

Vinkki pukinkonttiin!

Museokahvilassa on myynnissä Iittalan Mainio-sarjan muki, jossa kuva-aiheena 10 000 markan seteli vuodelta 1955. Näitä mukeja saa vain meiltä ja paikan päältä ostettuina. Hinta 20 € / kpl.


Kommentit (43)

Yleisötilaisuus rahamuseossa 19.12. klo 17: Suomen talouden näkymät

Suomen talouden kasvu vahvistuu, mutta mikä hidastaa työllisyyden paranemista? 

Mikä on tämänhetkinen Suomen Pankin arvio kestävyysvajeesta? Entä rakennetyöttömyydestä?   

Ennustepäällikkö Juha Kilponen esittelee Suomen Pankin uuden Suomen talousennusteen vuosille 2017–2020 ja kertoo ennustetta  taustoittavien artikkeleiden sisällöstä. 

Tervetuloa tenttaamaan asiantuntijoitamme!

Tilaisuus pidetään rahamuseossa tiistaina 19.12. klo 17 alkaen. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Paikkoja on kuitenkin rajoitetusti.


Pääjohtaja Erkki Liikasen luento 4.12.2017 rahamuseossa katsottavissa verkossa

Pääjohtaja Erkki Liikasen rahamuseossa 4.12.2017 pitämän luennon "Suomi 100, EU:ssa 23 vuotta. Entä tästä eteenpäin?" videotallenne on katsottavissa verkossa:

Sarah Polyakovin videoteos “Metsä” Finanssivalvonnan seinässä

Sarah Polyakovin videoteos Metsä heijastetaan Finanssivalvonnan seinään joulukuun ajan klo 16–08 välisenä aikana.

Teos koostuu julkisivulle projisoidusta videosta, jossa näkyy tuulen heiluttaman puun varjo. Puu on mänty, yksi Suomen yleisimmistä puulajeista.

Teos kytkeytyy rahamuseon näyttelyyn Mistä Suomi elää 2067? puiden ja varjojen symbolisuuden, katsojan assosiaatioiden ja poliittisen sekä taloudellisen tiedon kautta. Teos kommentoi Suomen talouden tulevaisuutta, mutta varsinaisen kannanoton muodostaa katsoja. Teos on siis tulkinnalle avoin, ja katsoja valitsee itse, ennustaako teos dystopiaa vai utopiaa.

Lisätietoja näyttelystä ks: http://www.rahamuseo.fi/fi/nayttelyt/mista-suomi-elaa-2067/


Studia monetaria 4.12.2017: Suomi 100, EU:ssa 23 vuotta. Entä tästä eteenpäin?

Satavuotias Suomi on taloudellinen menestystarina. Itsenäisyytensä aikana Suomi on noussut pitkältä takamatkalta maailman kehittyneimpien maiden joukkoon. Koulutustason nousu, investoinnit ja kansainvälinen kanssakäyminen ovat tukeneet kasvua. Yhteydet muuhun Eurooppaan ovat tiivistyneet, ja rahaolot ovat vakautuneet.

Aiemmin taloutta tukenut työikäisen väestön määrän kasvu on nyt kuitenkin kääntynyt supistumiseksi, kun sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat ovat tulleet eläkeikään. Lisäksi työn tuottavuuden paraneminen on vähitellen vaimentunut. Mitä nämä trendit merkitsevät toista itsenäistä vuosisataansa aloittavalle Suomelle?

Pääjohtaja Erkki Liikanen pohtii tätä kysymystä rahamuseossa Suomen satavuotispäivän kynnyksellä 4.12. klo 17.

Tilaisuutta voi seurata myös verkossa osoitteessa: https://suomenpankki.videosync.fi/suomi-eun-jasenena

Tilaisuuteen on vapaa pääsy, paikkoja on kuitenkin rajoitetusti. 

Tervetuloa!


Matti Vanhala pääjohtajana -historiaseminaarin tallenne katsottavissa

Rahamuseossa 28.11.2017 pidetyn historiaseminaarin "Matti Vanhala, Suomen Pankin euroajan ensimmäinen pääjohtaja" videotallenne on katsottavissa Suomen Pankin youtube-kanavalla.

Historiaseminaari 28.11.2017: Matti Vanhala, Suomen Pankin euroajan ensimmäinen pääjohtaja

Valtiot. toht. Antti Suvanto (pj.) keskustelee Suomen Pankin entisten osastopäälliköiden Markus Fogelholmin ja Kjell Peter Söderlundin kanssa.

Matti Vanhala oli Suomen Pankin mies yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Johtokuntaan hän nousi 1992 ja pääjohtajaksi hänet nimitettiin 1998. Hänen toinen toimikautensa pääjohtajana päättyi sairauden vuoksi ennenaikaisesti huhtikuussa 2004. Vanhalan kauteen mahtuvat kattava säännöstely, säännöstelyn purkaminen, pankkikriisi sekä Suomen EU-jäsenyys. Vanhala oli luotsaamassa Suomea rahaliittoon ja Suomen Pankkia Euroopan keskuspankkijärjestelmään. Pääjohtajana Vanhala esitti ajoittain räväköitäkin kannanottoja talouspolitiikkaan. Keskuspankkien avoimuuden edistäjänä Vanhala oli aikaansa edellä. Kasainvälisesti Vanhala tunnettiin jopa paremmin kuin kotimaassa.

Tilaisuutta voi seurata verkossa osoitteessa
https://suomenpankki.videosync.fi/2017-11-historiaseminaari-matti-vanhala

Markus Fogelholm ja Kjell Peter Söderlund olivat Matti Vanhalan läheisiä työtovereita Suomen Pankissa. Fogelholm toimi myöhemmin Pankkiyhdistyksen toimitusjohtajana. Söderlund puolestaan johti Suomen Pankin kansainvälistä sihteeristöä ja toimi johdon sihteeristön päällikkönä. Keskustelua johtaa Suomen Pankissa pitkän päivätyön tehnyt VTT Antti Suvanto.

Tilaisuus alkaa klo 17 ja siihen on vapaa pääsy. Huom! Paikkoja on rajoitetusti.


Kommentit (1)

Studia monetaria: Mikä muuttuu sijoitustuotteiden myynnissä? -yleisötilaisuus rahamuseossa 7.11.2017

Suosittu studia monetaria -yleisöluentojen sarja jatkuu! Tiistaina 7.11. on aiheena Mikä muuttuu sijoitustuotteiden myynnissä?

Sijoittaja toivoo usein turvallista ja tuottavaa sijoituskohdetta. Aina tällaisen löytämisessä ei ole onnistuttu. Millä toimilla sijoitustuotteiden myyntiä pyritään parantamaan, jotta asiakkaat saavat hankittua itselleen ja taloudelliseen tilanteeseensa sopivan sijoituskohteen.

Sijoituspalvelua ja vakuutusten tarjoamista koskevaa lainsäädäntöä muutetaan ensi vuonna. Tavoitteena on parantaa sijoittajansuojaa sekä lisätä markkinoiden läpinäkyvyyttä.

Markkinavalvojat Marko Hovi ja Päivi Turunen Finanssivalvonnasta kertovat, mikä sijoitustuotteiden myynnissä muuttuu ensi vuonna. Esitys käsittelee sekä sijoitustuotteiden että sijoittamiseen käytettävien vakuutustuotteiden myynnin keskeisiä muutoksia. Esityksessä käsitellään myös ensi vuoden alusta käyttöön tulevaa paketoitujen sijoitustuotteiden avaintietoasiakirjaa, jonka avulla asiakkaiden on mahdollista vertailla tarjolla olevia sijoituskohteita.

Tilaisuus alkaa klo 17 ja siihen on vapaa pääsy. Tervetuloa!


Rahamuseo on suljettu pyhäinpäivänä 4.11.

Museo on suljettu lauantaina 4.11. ja avoinna sunnuntaina 5.11. Tervetuloa!


Mistä Suomi elää 2067? -näyttelyn uudet teokset esillä rahamuseossa

Rahamuseon vaihtuvan näyttelyn osa teoksista vaihdettiin syyskaudeksi. Esillä uusia teoksia museon vaihtuvien näyttelyiden tilassa sekä kahvilassa. Tervetuloa tutustumaan!

Vaihtuvien näyttelyiden tilassa on uusia teoksia sarjasta Missä kylvet vuonna 2067?

Museon kahvilassa on esillä Emma Katajan sarja Mikä on tulevaisuudessa rahan arvoista?


Historiaseminaari 24.10.: Ele Alenius, yhteiskunnallinen ajattelija politiikassa ja keskuspankissa

Suosittu historiaseminaarisarja jatkuu rahamuseossa! Tiistaina 24.10. klo 17 alkaen seminaari Ele Alenius, yhteiskunnallinen ajattelija politiikassa ja keskuspankissa.

Voit katsoa tilaisuutta myös verkossa.

Ele Alenius työskenteli Suomen Pankin johtokunnan jäsenenä 1977-1992.  Johtokunnassa hän vastasi pitkään rahahuollosta ja setelipainosta.

Ennen siirtymistään Suomen Pankin johtokuntaan Alenius toimi Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) kansanedustajana vuosina 1966–1977 ja johti puoluettaan 1967–1979. Hän toimi toisena valtiovarainministerinä Paasion ja Koiviston hallituksissa vuosina 1966–1970.  Ele Alenius on kuvannut olleensa sosialisti, jolle tärkeää oli vasemmiston yhteistyö. 

Pääjohtaja Erkki Liikanen haastattelee seminaarissa valtiot. lis. Kalevi Kivistöä ja dosentti Antti Kuusterää. Kivistöstä tuli Ele Aleniuksen seuraaja SKDL:n puheenjohtajana ja eduskunnasta hän siirtyi Keski-Suomen läänin maaherraksi.  Kuusterä on tunnettu taloushistorioitsija, joka on kirjoittanut mm. Suomen Pankin, Osuuspankkien sekä Säästöpankkien historiateokset. 

Ele Alenius on julkaissut useita teoksia, joissa hän on kehitellyt humanistista, ”planetarismiksi” kutsuttumaansa ajattelua. Hiljattain julkaistussa esseessä hän toteaa mm. seuraavaa:

”On joka tapauksessa selvää, että hyvää tulevaisuutta ei rakenneta samojen yhteiskuntafilosofioiden pohjalta kuin tähän asti. Ihmiskunnalla on edessään uusien ratkaisujen aika, ei suinkaan Yhdysvaltain presidentinvaalien johdosta, vaan sen johdosta, että digitaalinen todellisuus tarjoaa uudet mahdollisuudet hallita kehitystä ja sen mukaan rakentaa uusi parempi maailma. Kun paremman yhteiskunnan rakentamisen mahdollisuudet ovat olemassa ja tarve sen toteuttamiseen kiistämätön, seuraa siitä suuri kysymys: kuka näyttää tietä?”

Tilaisuuteen on vapaa pääsy, tervetuloa! Huom. Paikkoja on rajoitetusti.



Generation €uro -kisa alkanut!

 


Kuva: EKP

Vuosittain järjestettävä Generation €uro -kilpailu on taas alkanut. Puhu opettajasi kanssa, ilmoittaudu mukaan koulukavereidesi kanssa ja voita matka Frankfurtiin! Kilpailu on tarkoitettu toisen asteen opiskelijoille, ja ensimmäinen kierros starttasi 4.10.2017. 

Generation €uro Students’ Award on euroalueella järjestettävä kilpailu, jonka tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat rahapolitiikan päätöksentekoon ja talouden peruskäsitteisiin. Kilpailun avulla opiskelijoilla on ainutlaatuinen mahdollisuus oppia ymmärtämään, miten taloustiedon tunnilla opeteltavat asiat liittyvät todelliseen päätöksentekoon. 

Kilpailu järjestetään samanaikaisesti euroalueen eri maissa. Suomessa kilpailun järjestää Suomen Pankki. Suomessa toimiville kansainvälisille kouluille kilpailun järjestäjänä toimii Euroopan keskuspankki. 

Ensimmäinen kierros on jo alkanut! 

Kolmikierroksisen kilpailun ensimmäinen kierros toteutetaan netissä 4.10.–17.11.2017 välisenä aikana. Generation €uro on avoin kaikille toisen asteen opiskelijoille, ja siihen osallistutaan joukkueina, joihin kuuluu neljä opiskelijaa. Kustakin oppilaitoksesta voi osallistua enemmän kuin yksi joukkue ensimmäiselle kierrokselle. Sama opiskelija voi kuulua ainoastaan yhteen joukkueeseen. Ensimmäisen kierroksen parhaat joukkueet osallistuvat kilpailun toiselle kierrokselle, joka toteutetaan analyysitehtävänä. Toiselle kierrokselle voi päästä vain yksi joukkue samasta oppilaitoksesta. Kilpailun kolmas kierros käydään Suomen Pankissa maaliskuussa 2018, ja kaikki tälle kierrokselle selvinneet joukkueet palkitaan. Suomen kilpailun voittajajoukkue tullaan muiden eurooppalaisten voittajajoukkueiden kanssa kutsumaan myös Euroopan keskuspankissa järjestettävään palkintojenjakotilaisuuteen Frankfurtiin 10.–11.4.2018. 

Kilpailun aikatauluista ja kilpailukierroksista on lisätietoa Generation €uro -verkkosivustossa

Tietoja kilpailusta saat myös Suomen Pankista tiedottaja Richard Branderilta (generationeuro(at)bof.fi, p. 09 183 2206).

Euroopan keskuspankin vierailijakeskus avattiin 4.10.2017

Euroopan keskuspankki on avannut vierailijakeskuksensa päärakennuksen yhteyteen Frankfurtissa.

Miksi hintavakaus on tärkeää? Miten varmistetaan, että pankkien riskienhallinta on riittävää? Mitkä ovat EU:n suurimmat saavutukset? EKP:n vierailijakeskuksessa saat vastauksen näihin ja moniin muihin kysymyksiin. Vierailijakeskuksen näyttely tarjoaa sanallisen ja kuvallisen sekä interaktiivisen aineiston avulla selkeän ja havainnollisen yleiskuvan EKP:n toiminnasta ja tehtävistä EU:ssa ja eurosta vastaavana rahaviranomaisena.

Tietoa vierailujen varauksista vierailijakeskuksen verkkosivuilta.


Pääjohtaja Mario Draghi avasi vierailukeskuksen.


Yleisötilaisuus rahamuseossa 10.10. klo 17: Ovatko tilisi ja tietosi turvassa?

Studia monetaria -luento: Euroopan verkkoturvallisuuskuukausi: ovatko tilisi ja tietosi turvassa?

Suomalaiset käyttävät finanssialan palveluita aktiivisesti internetin välityksellä. Kuulumme Euroopan kärkeen esimerkiksi verkkopankin käyttöaktiivisuudessa.

Johtava digitalisaatioasiantuntija Hanna Heiskanen Finanssivalvonnasta kertoo, miten finanssialan digitaalisten palveluiden turvallisuus taataan. Esitys käsittelee eri tahojen roolia palvelujen turvallisuuden varmistamisessa. Tietoturva on yhteispeliä, jossa ovat mukana mm. palveluiden suunnittelijat, testaajat ja ylläpitäjät, unohtamatta valvovien viranomaisten panosta.

Palveluiden käyttäjillä on tärkeää olla perustiedot turvallisesta asioinnista finanssialan digitaalisissa palveluissa ja omien päätelaitteiden, kuten matkapuhelinten, suojaamisesta. Tietoturva-asiantuntija Tomi Kinnari Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksesta kertoo tavallisimmista uhkista ja huijausyrityksistä, jotka kohdistuvat palveluiden käyttäjiin. Esityksessä käydään myös läpi keinoja, joilla käyttäjä voi varautua näihin uhkiin ja tunnistaa tyypillisimpiä huijausyrityksiä.

Tilaisuus alkaa klo 17 ja siihen on vapaa pääsy. Tervetuloa!

#CyberSecMonth #rahamuseo #studiamonetaria


Yleisötilaisuus rahamuseossa 28.9. klo 17: Rahapolitiikkaa ja kansainvälisen talouden näkymät

Maailmantalous kasvaa laaja-alaisesti ja myös euroalueen kasvu on vahvistunut. Jatkuuko kasvu? Miksi inflaatio on yhä vaimeaa? Mitä jos Kiinan talous hidastuu voimakkaasti?

Toimistopäällikkö Hanna Freystätter vastaa näihin kysymyksiin ja esittelee tuoreimman maailmantalouden ennusteen rahamuseossa torstaina 28.9.2017 klo 17 alkaen.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa!

VTT Hanna Freystätter työskentelee rahapolitiikka- ja tutkimusosaston kansainvälisen ja rahatalouden toimiston päällikkönä. Suomen Pankin kansainvälisen talouden ennuste on laadittu hänen johdollaan.

#suomenpankki #talousennuste #ennuste #rahamuseo


Yleisötilaisuus rahamuseossa 3.10. klo 17: Maksaminen tulevaisuuden Suomessa

Suomen Pankki ja valtiovarainministeriö järjestävät yhteistyössä tiistaina 3.10.2017 maksamisen tulevaisuutta luotaavan yleisötilaisuuden teemalla ”Maksaminen tulevaisuuden Suomessa”. Tilaisuuden avaa ja puhetta johtaa Suomen Pankin johtokunnan jäsen Olli Rehn. Muita puhujia ovat Juha Beurling (Kuluttajaliitto), Liisa Kanniainen (Nordea), Sami Karhunen (OP) ja Sirpa Nordlund (Nets).

Maksamisen markkinoilla eletään murrosta: teknologian kehitys, digitalisaatio ja muutokset sääntelyssä muovaavat pelikenttää ja mahdollistavat uusien tuotteiden ja toimijoiden tuloa markkinoille. Tämän hetken kolme keskeistä trendiä ovat markkinoiden pirstaloituminen, maksamisen reaaliaikaistuminen ja maksamisen sulautuminen ostotapahtumaan. 

Miltä maksamisen tulevaisuus näyttää? Miten maksamme tulevaisuuden Suomessa? Näitä kysymyksiä pohditaan tilaisuuden esityksissä ja paneelikeskustelussa.

Tilaisuuden ohjelma 3.10.2017 klo 17.00–18.30

Huom. Voit seurata tilaisuutta myös verkossa, (klikkaa tästä).

17.00 Avauspuheenvuoro Olli Rehn, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki

17.15 Alustukset: Sirpa Nordlund, Senior Vice President, NETS; Sami Karhunen, Kehitysjohtaja, Payment Highway, OP; Liisa Kanniainen, VP Senior Strategic Adviser, Nordea; Juha Beurling, pääsihteeri, Kuluttajaliitto

17.45 Paneelikeskustelu

18.20 Päätössanat ja synteesi

Paikka: Rahamuseo, Snellmaninkatu 2, 00170 Helsinki

Tilaisuus alkaa klo 17 ja siihen on vapaa pääsy. Huom! Paikkoja on rajoitetusti. Tervetuloa!

#suomi100 #yhdessä #maksaminen

Tilaisuuden esitykset:


Kommentit (1)

Yleisötilaisuus rahamuseossa 19.9. klo 17: Vaurastuva Suomi 100 vuotta

Suosittu studia monetaria -luentosarja jatkuu! Syyskauden ensimmäisessä yleisötilaisuudessa vanhempi salkunhoitaja Matti Ilmanen luennoi aiheesta Vaurastuva Suomi 100 vuotta.

Vuonna 2017 Suomi ja suomalaiset ovat nousseet vauraimpien kansakuntien joukkoon. Katsomme taaksepäin itsenäisyysajan alkuun ja seuraamme nuoren tasavallan kehittymistä maatalousvaltaisesta agraariyhteiskunnasta kaupunkilaistuneeksi teollisuusvaltioksi. Kotitalouksien osalle varallisuuden muotoja on tullut maanomistuksen rinnalle asuntojen, vakuutustuotteiden ja pikku hiljaa myös rahoitusvarallisuuden muodossa. Tervetuloa aikamatkalle peltoaukealta maailmanmarkkinoille!

#suomi100 #studiamonetaria #rahamuseo #suomenpankki


Rahamuseossa yksityistilaisuus tiistaina 12.9.2017

Rahamuseo on suljettu yleisöltä tiistaina 12.9. Talous tutuksi -koulutustilaisuuden vuoksi.


Kommentit (1)

Rahamuseon syksyn yleisötilaisuuksien ohjelma julkaistu

Rahamuseon yleisötilaisuudet jatkuvat syksyllä 2017! Tänä vuonna juhlistamme satavuotiasta Suomea järjestämällä monia erityyppisiä tilaisuuksia. Syksyn ohjelma keskittyy tuttuun tapaan raha- ja talouspolitiikkaan, ja mukana on myös historiaa ja näkökulmia tulevaisuuteen. Esittelemme Suomen Pankin Euro & talous julkaisut yleisölle heti tuoreeltaan.

Tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Ne pidetään rahamuseossa osoitteessa Snellmaninkatu 2, Helsinki.

Ohjelma löytyy rahamuseon sivuilta.


Talous tutuksi -kiertue opettajille starttaa taas

Opettajille järjestetään taas syksyllä 2017 Talous tutuksi -koulutuksia. Koulutukseen voi osallistua Turussa 31.8., Jyväskylässä 4.9. tai Helsingissä 12.9. Koulutusten teemana on tänä vuonna talous ja teknologia.

Talous tutuksi -koulutuksissa opettajat johdatetaan ajankohtaisten talouskysymysten äärelle ajatuksia herättävien asiantuntijaesitysten kautta. Koulutuksissa tarjotaan vinkkejä ja inspiraatiota siitä, kuinka ajankohtaisia talousasioita voi viedä omaan opetukseen. Koulutukset kestävät yhden päivän ja ovat maksuttomia.

Helsingin tilaisuus rahamuseossa 12.9. alkaa Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikasen ajankohtaisella talouskatsauksella. Muita puhujia ovat mm. Opetushallituksen opetusneuvos Kristina Kaihari ja Aalto-yliopiston professori Vesa Puttonen. Helsingin tilaisuuden aikana järjestetään varjotapahtumat Joensuussa ja Rovaniemellä. Näissä tilaisuuksissa seurataan luentoja ja paneeleja webcast-lähetyksenä Helsingistä sekä osallistutaan paikkakuntakohtaiseen ohjelmaan.

Talous tutuksi ‑tilaisuudet järjestää Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry yhteistyössä Finanssiala RY:n, Opetushallituksen, Pörssisäätiön, Suomen Pankin ja Taloudellisen tiedotustoimiston kanssa. 

>> Katso HYOL:in verkkosivuilta paikkakuntakohtaiset ohjelmat sekä ilmoittaudu mukaan!

Peter von Baghin elokuva “Suomalaiset ja raha – rakkaustarina” esitetään rahamuseossa 26.8.2017

Elokuvantekijä ja elokuvahistorioitsija Peter von Bagh teki viimeisinä vuosinaan pienen mutta persoonallisen dokumenttielokuvan, jota ei ole laajasti esitetty. 30-minuuttinen "Suomalaiset ja raha – rakkaustarina" kertoo lyhyesti Suomen Pankin ja suomalaisen rahan historian peilaamalla niitä taiteen kautta. Elokuva on tehty juhlistamaan Suomen Pankin 200-vuotismerkkivuotta vuonna 2011.

Elokuva esitetään Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi Suomen Pankin rahamuseossa lauantaina 26.8.2017.

Elokuvasta on neljä näytöstä: klo 12, 13, 14 ja 15. Näytöksiin ei tarvitse ilmoittautua eikä niistä peritä pääsymaksua. Kuhunkin näytökseen mahtuu 100 ensimmäisenä paikalle saapunutta.

#rahamuseo

Kuvassa dokumentissa esiintyvät Juho Rissasen lasimaalaukset Elonkorjuu, tukinuitto ja satama (1933) Suomen Pankin päärakennuksessa.


Kommentit (1)

Antti Heinosen luento Finlandia 2017 -näyttelyssä Tampereella 25.5.2017

EKP:n entinen setelijohtaja Antti Heinonen luennoi Suomen erikoisesta setelihistoriasta itsenäisyyden ajan ensimmäisinä vuosikymmeninä. 

Luento pidettiin Tampere-talolla 25.5.2017 osana Finlandia 2017 -postimerkkinäyttelyä (lisätietoja ks. https://www.finlandia2017.fi/fi/), johon Suomen Pankin rahamuseo osallistui.

Yleisötilaisuus 13.6.2017 klo 17: Euro & talous julkaisun 3/2017 esittely

Suomen talous on kasvu-uralla, mutta miten rakenteelliset tekijät vaikuttavat kehitykseen? Ovatko talouden riskit tasapainossa? Mitkä ovat viennin ja investointien näkymät? Mihin Suomen talouskasvu yltää?

Ennustepäällikkö Juha Kilponen esittelee Suomen Pankin uuden Suomen talousennusteen vuosille 2017–2019.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy, tervetuloa!


Antti Heinonen: Käytäntö saneli seteliratkaisut sisällissodassa

Seteleiden painaminen ja niiden liikkeeseen lasku ovat käytännönläheistä toimintaa. Vaikka jälkikäteen saattaa syntyä houkutus selittää tehtyjä ratkaisuja salaliittoteorioilla, ratkaisut ovat yleensä olleet käytännön sanelemia. Tämä ilmenee hyvin punaisten ja valkoisten tekemissä seteliratkaisuissa vuoden 1918 sisällissodan aikana ja heti sen jälkeen. 

Suomen Pankki oli varautunut maailmansodan luomaan epävarmuuteen, mutta ei pääkonttorin valtaamiseen tai sisällissotaan. Levottomuudet yltyivät Helsingissä tammikuun 28. päivänä 1918 Suomen työväen toimeenpanevan komitean julistettua edellisenä iltana vallankumouksen. Punaisten joukot miehittivät pankin päärakennuksen ja mursivat holvit.

Setelipainon haltuunoton myötä punaiset saivat suuren määrän eri työvaiheissa olevia setelilomakkeita ja setelipaperia. Setelipainon noudattama tuotannon kontrollijärjestelmä perustui Tervakosken paperitehtaalta vastaanotettujen setelipaperiarkkien seurantaan koko tuotantoprosessin ajan aina siihen asti, kun valmiit setelit luovutettiin Suomen Pankille. Käytetyn järjestelmän avulla on mahdollista tarkastella, kuinka punainen setelipaino toimi, ja kuinka painon toiminta käynnistyi jälleen laillisen hallinnon aikana. 

Niihin seteleihin, jotka odottivat luovutusta setelipainosta Suomen Pankkiin ja jotka kansanvaltuuskunta sai valmiina käyttöönsä, oli luonnollisesti painettu myös allekirjoitukset. Vanhojen allekirjoituslaattojen käyttöä jatkettiin tehokkuussyistä myös puolivalmiiden ja alusta alkaen valmistettavien seteleiden tapauksessa. Näin toimittiin siitä huolimatta, että kansanvaltuuskunta hyväksyessään pankin uuden punaisen johtokunnan nimittämisen oli erottanut pankin vanhan johtokunnan samoin kuin pankin virkamiehet helmikuun 1918 alussa. Punaisen Suomen alueella toimiva valkoinen maanalainen lehdistö tosin oletti, että seteleissä olisivat kansanvaltuuskunnan puheenjohtajan Kullervo Mannerin ja sen raha-asiainvaltuutetun Jalo Kohosen allekirjoitukset.  

Erotettujen henkilöiden allekirjoitusten käyttö seteleissä ei ehkä nykypäivän näkökulmasta tunnu kovin merkittävältä, sillä seteleitä ei tänä päivänä koeta velkakirjoina, joissa olevilla allekirjoituksilla on juridinen merkitys. Toisin oli kuitenkin vuosisata sitten. Seteleissä olevat allekirjoitukset koettiin samalla tavoin kuin missä tahansa velkakirjassa olevat allekirjoitukset. Useimpien muistissa olivat vielä seteleiden käsin tehdyt allekirjoitukset, jotka poistuivat 100 markan ja sitä suuremmista seteleistä vasta vuonna 1901. Tästä syystä kehottaessaan kansalaisia palauttamaan kansanvaltuuskunnan painamat ja myöhemmin eduskunnan toimesta laittomiksi julistetut setelit Suomen Pankki käytti yhtenä perusteluna nimenomaan niissä olevia nimikirjoituksia. Nehän kuuluivat virkamiehille, jotka olivat estettyjä toimimasta laillisesti. Myös lehdistö reagoi voimakkaasti siihen, että punaisten seteleissä oli käytetty poissa olevien virkailijoiden nimikirjoituksia ilman heidän suostumustaan. 

Kun punainen hallinto luopui setelipainosta ja siirtyi Helsingistä Viipuriin sisällissodan lopussa, oltiin tuotannollisesti jälleen samassa tilanteessa kuin heidän otettuaan setelipaino haltuunsa. Seteleitä oli tuotantoprosessin eri vaiheissa, lähtien käyttämättömistä setelipaperipaaleista aina varastossa oleviin, vain luovutusta Suomen Pankkiin odottaviin valmiisiin seteleihin. Oli selvää, että kaikki numeroidut setelit piti hylätä, koska ne sisältyivät numerosarjoihin, jotka pankki kehotti palauttamaan. Ensimmäinen reaktio oli hylätä myös osa puolivalmiista setelilomakkeista, joissa oli seteleiden valmistusvaiheessa laillisesti toimimasta estettyjen virkamiesten nimikirjoitukset.

Tuolloin vallinneen setelipulan takia tuotanto oli kuitenkin käynnistettävä niin pikaisesti kuin mahdollista. Pian päädyttiinkin ottamaan käyttöön ensimmäisenä tilapäisratkaisuna myös ne seteliarkit, jotka olivat punaisten jäljiltä tuotantoprosessin eri vaiheissa lisäämällä niihin uusi tyyppimerkintä ”Litt. A”. Ratkaisu oli yllättävä jyrkästi vastapuolta tuomitsevissa tunnelmissa, jotka vallitsivat laillisen järjestyksen palattua. Käytännön tehokkuusnäkökohdat sanelivat kuitenkin tämänkin setelipainon päätöksen. 

Antti Heinonen

Suomen Pankin verkkosivustolla on julkaistu vuonna 2016 ilmestynyt, Antti Heinosen kirjoittama teos Sodan ja rauhan rahat. Suomen erikoinen setelihistoria 1917–1945. Teoksessa kuvataan Suomen itsenäisyyden alkuvuosikymmenten poikkeuksellista aikaa setelihistorian näkökulmasta. Kirjan tekijällä Antti Heinosella on merkittävä kansainvälinen ura setelialalla.

>> Tutustu Antti Heinosen teokseen Sodan ja rauhan rahat. Suomen erikoinen setelihistoria 1917–1945

Video: Mauno Koiviston uraa käytiin läpi Rahamuseossa vuonna 2015

Perjantaina 12.5.2017 poismenneen presidentti Mauno Koiviston uraa käytiin kattavasti läpi yleisötilaisuudessa, jonka Suomen Pankki järjesti rahamuseossa joulukuussa 2015. Video tilaisuudesta on katsottavissa verkossa.

Suomen Pankin suositussa historiaseminaarisarjassa on paneuduttu Suomen Pankin historiaan ja pääjohtajiin sodan jälkeisinä vuosina. Joulukuussa 2015 aiheena oli keskuspankin pääjohtajana vuosina 1968–1982 toiminut Mauno Koivisto. 

Mauno Koivisto oli Suomen Pankin 25. pääjohtaja ja Suomen tasavallan 9. presidentti. Hän toimi valtiovarainministerinä kahdesti ja pääministerinä myös kahdesti. Koivistoa pidettiin ”fundeeraajana”, ja hänen voidaan sanoa olleen Suomen ensimmäinen mediapääministeri.

Koivisto tunnettiin parhaiten presidenttiydestään. Mutta minkälainen hän oli keskuspankin pääjohtajana? Miten Koiviston tiukka säästölinja ja suuri kansansuosio ”koko kansan Manuna” sopivat yhteen?

Tilaisuudessa pääjohtaja Erkki Liikanen haastatteli kauppatieteiden tohtoria ja Euroopan pankkivalvontaneuvoston silloista jäsentä Sirkka Hämäläistä, joka toimi Suomen Pankin pääjohtajana 1992–1998 ja Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsenenä 1998–2003, sekä Suomen Pankin historian kirjoittajaa Juha Tarkkaa.

Katso video tilaisuudesta YouTubesta tai suoraan alta:


Talouskirja nyt 4.5.2017: Paavo Löppösen “Vapauden markkinat” -tilaisuuden videotaltiointi

Rahamuseossa 4.5.2017 pidetyn Talouskirja nyt -tilaisuuden videotaltiointi on nyt nähtävissä.

Kirjoittaja Paavo Löppönen keskusteli kirjastaan "Vapauden markkinat – uusliberalismin kertomus" akateemikko Ilkka Niiniluodon ja valtiotieteiden tohtori Antti Suvannon kanssa.

Kommentit (1)

Yleisötilaisuus 10.5. klo 17: Euro & talous -vakausjulkaisun esittely

Toimistopäällikkö Paavo Miettinen esittelee Suomen Pankin tuoreen vakausjulkaisun, jossa käsitellään Suomen rahoitusmarkkinoiden ja pankkien tilannetta.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy, tervetuloa!


Suomen Pankin puhelinnumerot ovat muuttuneet 2.5.2017

Suomen Pankin puhelinnumerot ovat muuttuneet 2.5.2017. Puhelinnumeroiden alkuosa 010 831 on muuttunut muotoon 09 183. Vaihteen uusi numero on 09 1831 (ma–pe klo 8–18). Samalla pankin kaikki numerot ovat muuttuneet lisämaksuttomiksi. Henkilökohtaiset alanumerot pysyvät ennallaan.

Myös palvelunumerot muuttuivat numerouudistuksen yhteydessä. Suomen Pankin uudet palvelunumerot ovat seuraavat:
Viestinnän asiakaspalvelu 09 183 2626 (ma–pe klo 9.30–15.30)
Arkisto ja kirjaamo 09 183 2616 (ma–pe klo 9–16)
Kirjasto 09 183 2661 (ma–pe klo 9–16)
Rahamuseo 09 183 2981 (ti–pe klo 11–17, la–su klo 11–16)

Kaikki Suomen Pankin yhteystiedot löydät verkkosivuiltamme Suomenpankki.fi > Yhteystiedot.

Lisätietoja numerouudistuksesta antaa Suomen Pankin viestintä p. 09 183 2626 tai sähköpostitse info(at)bof.fi. Suomen Pankkiin voi olla yhteydessä myös Twitterissä @SuomenPankki.


Kommentit (1)

Studia monetaria 2.5.: Rahoitusmarkkinoiden sääntelyn mahdollisuudet, saavutukset ja epäonnistumiset

Finanssimarkkinasääntelyä on paljon, mutta onko sääntely oikeasti tehokasta ja toimivaa? Esityksessä käydään läpi niitä (näkymättömiä) taustavoimia jotka muokkaavat finanssimarkkinasääntelyä. Onko niin, että finanssimarkkinasääntelyn tehokkuus ja toimivuus määräytyvät näiden ennakkoasetelmien perusteella, vai onnistutaanko sääntelyllä puuttumaan asioihin oikealla tavalla?

KTT Peik Granlund työskentelee analyytikkona Finanssivalvonnan taloudellisen analyysin toimistossa ja tätä ennen Euroopan järjestelmäriskikomitean sihteeristössä Frankfurtissa. Hän toimii myös Aalto-yliopiston yritysjuridiikan dosenttina.

Tilaisuus alkaa klo 17 ja siihen on vapaa pääsy.


Talouskirja nyt -tilaisuus 4.5.2017 klo 17: Paavo Löppösen kirja Vapauden markkinat

Rahamuseon suositussa Talouskirja nyt -sarjassa esitellään Paavo Löppösen teos Vapauden markkinat – uusliberalismin kertomus.

Kirjoittaja Paavo Löppönen keskustelee kirjastaan akateemikko Ilkka Niiniluodon kanssa. Puheenjohtajana toimii valtiotieteiden tohtori Antti Suvanto.

Uusliberalismi on ollut useissa maissa valtaideologia jo kymmenien vuosien ajan. Sen nimissä on vaadittu yksilönvapautta, rajoittamatonta taloudellista kilpailua, yksityistämistä ja sääntelyn purkamista. Vaikutukset ovat ulottuneet sekä globaalille tasolle että yksittäisten ihmisten kohtaloihin. Vapauden markkinat kuvaa tämän ajatussuunnan historian 1940-luvulta tähän päivään.

Paavo Löppönen on Suomen Akatemian entinen arviointi- ja kehittämisjohtaja, joka on työskennellyt yhteiskuntapolitiikan valmistelijana valtioneuvoston kansliassa ja eduskunnassa. Emeritusprofessori Ilkka Niiniluoto on toiminut Helsingin yliopiston kanslerina ja rehtorina sekä teoreettisen filosofian professorina. Valtiotieteiden tohtori Antti Suvannolla on takanaan pitkä ura Suomen Pankissa. 

Tilaisuus alkaa klo 17 ja siihen on vapaa pääsy. Paikkoja on rajoitetusti. Tervetuloa!


Kommentit (3)

Yleisötilaisuus 25.4.2017 klo 17: Menestyvät ja taantuvat alueet Suomessa

Suomessa on alueita, joiden taloudella on mennyt hyvin ‒ tälläkin vuosikymmenellä. Ne eivät kaikki ole etelärannikolla. Mikä selittää menestystarinoita? Osassa maata väki ikääntyy ja vähenee. Miten turvataan työllisyys ja taloudellinen hyvinvointi koko maassa?

Näistä aiheista keskustelevat johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja Suomen Pankista vierainaan johtava taloustutkija Signe Jauhiainen Kansaneläkelaitoksesta, professori Rauli Svento Oulun yliopistosta ja vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö Suomen Pankista.


Kommentit (1)

Talouspoliittinen keskustelu 11.4. klo 17: Mistä Ruotsin talouden menestys johtuu?

Mikä selittää Ruotsin taloudellisen menestyksen kymmenen viime vuoden aikana? Mikä on talouspolitiikan rooli? Entä työmarkkinoiden? Mikä on asunto- ja asuntorahoitusmarkkinoiden rooli? Onko Ruotsi hyötynyt siitä, että se on euroalueen ulkopuolella? Mitä riskejä Ruotsin talouskehitykseen liittyy?  

Aktia Pankin pääekonomisti Heidi Schauman, kansanedustaja Juhana Vartiainen ja Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Kimmo Koskinen keskustelevat valtiot. toht. Antti Suvannon juontamana. 

Tilaisuus on osa Suomen Pankin järjestämää Suomen itsenäisyyden juhlavuoden keskustelusarjaa. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, tervetuloa!



Historiaseminaari 4.4. klo 17: Eduskunnan pankkivaltuusto – korkopäätöksiä ja nimityksiä

Rahamuseon suositussa historiaseminaarissa on aiheena eduskunnan pankkivaltuusto. Keskuspankkien joukossa Suomen Pankin oikeudellinen asema on poikkeuksellinen, sillä ainoastaan Ruotsin ja Suomen keskuspankit ovat toimineet valtiopäivälaitoksen siis Suomessa vuodesta 1868 valtiopäivien ja vuodesta 1907 lähtien eduskunnan takuulla ja valvonnan alaisena.  Suomen Pankki on samalla ollut Suomessa tienraivaajana kehityksessä kohti parlamentaarista hallintoa.

Eduskunnan valitsemilla pankkivaltuusmiehillä on alusta lähtien ollut vahva asema pankin hoidossa. Tehtävät eivät ole rajoittuneet ainoastaan pankin johdon valvontaan, vaan pankkivaltuusmiehet ovat osallistuneet myös operatiiviseen hallintoon. Näin jatkui käytännössä siihen asti, kun Suomi liittyi Euroopan keskuspankkijärjestelmään. Tämän myötä vuonna 1998 voimaan astunut laki Suomen Pankin asemasta vahvisti keskuspankin itsenäisen aseman suhteessa eduskuntaan ja hallitukseen. Suomen Pankki on kylläkin jatkanut edelleen toimintaansa eduskunnan takuulla, mutta pankkivaltuuston valtuudet on rajattu koskemaan pankin toiminnan yleistä valvontaa sekä johtokunnan jäsenten valintaa.

Pankkivaltuuston liki 150 vuotinen historia voidaan jakaa seuraaviin jaksoihin:

  • Pankkivaltuusto vahvimmillaan (1868 – 1910-luku)
  • Pankkivaltuusto johdon tukena (1920-30-luvut)
  • Poliittisen pankkivaltuuston vuosikymmenet (1945-1970-luku)
  • Teknokratian vahvistuminen (1980-1990-luvut)
  • Pankkivaltuuston uusi asema (2000 - )

Näiden jaksojen sisällä on mielenkiintoista tarkastella miten pankkivaltuuston koostumus on määräytynyt, millainen suhde pankkivaltuustolla ja pankin johtokunnalla on ollut, miten puolueet ovat suhtautuneet pankkivaltuustoon, miten pankkivaltuuston tehtävät ovat muuttuneet ja millaisen roolin pankkivaltuuston puheenjohtajat ovat omaksuneet.

Luennoitsija Antti Kuusterä on VTT, dosentti, pankki- ja finanssihistorian tutkija ja hän on yhdessä Juha Tarkan kanssa kirjoittanut kaksiosaisen Suomen Pankin historian.

Luennon äänitaltiointi (MP3-tiedosto, kesto 59:07).

#rahamuseo #suomenpankki


Yleisötilaisuus rahamuseossa 30.3. klo 17: Suomen Pankin kansainvälisen talouden ennusteen esittely

Euroalueen talous on kasvanut yhtäjaksoisesti jo neljä vuotta. Kumman talous kasvaa nopeammin, euroalueen vai Yhdysvaltojen? Miksi euroalueen inflaatio on kiihtynyt? Minkälaisia riskejä maailmantalouden kasvunäkymiin liittyy? Vanhempi neuvonantaja Hanna Freystätter  esittelee tuoreimman maailmantalouden ennusteen rahamuseossa.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa!

VTT Hanna Freystätter työskentelee vanhempana neuvonantajana rahapolitiikka- ja tutkimusosaston kansainvälisen ja rahatalouden toimistossa. Suomen Pankin kansainvälisen talouden ennuste on laadittu hänen johdollaan.

#rahamuseo #suomenpankki


Kommentit (5)

Huhtikuussa otetaan käyttöön uusi 50 euron seteli

Euroseteleitä uusitaan parhaillaan. Vitonen, kymppi ja kaksikymppinen ovat jo uudistuneet. Seuraavana vuorossa on viisikymppinen, joka on kaikista käytetyin euroseteli. Uusi 50 euron seteli otetaan käyttöön kaikkialla euroalueella 4.4.2017. Vaikka uudet setelit tulevat käyttöön, myös vanhat viisikymppiset pysyvät yhtä lailla edelleen käytössä.

Seteleitä uudistetaan, jotta niitä on entistä vaikeampi väärentää. Turvatekijöiden teossa käytetään uusinta tekniikkaa. Uudessa setelissä esimerkiksi hologrammia on paranneltu. Hologrammissa on nyt mukana kasvokuvaikkuna, joka näkyy setelin molemmilta puolilta. Samainen kasvokuva näkyy seteleiden vesileimassa. Uusissa seteleissä on lisäksi hohtavan vihreä numero, joka vahtaa kallistellessa väriä vihreästä siniseen.

Voit tarkastaa setelin aitouden helpolla kolmiosaisella testillä: tunnustele, katso ja kallistele. Tunnustelemalla erotat setelin kohokuviot ja huomaat, että euroseteleillä on selvä ominaistuntu. Katsoessa seteliä valoa vasten näet kasvokuvaikkunan, kasvokuvavesileiman ja turvalangan. Kallistelemalla seteliä erotat hopeanhohtoisen nauhan läpikuultavassa ikkunassa kasvokuvan ja setelin sinivihreässä hohtavassa numerossa valojuova liikkuu ylös ja alas.

#uusi50


Lisätietoa uudesta setelistä 

Ålands lyceum voitti Generation €uro -kilpailun!

Helsingin helmikuisesta harmaudesta ei ollut tietoakaan, kun rahamuseossa kamppailtiin Generation €uro -kilpailun voitosta. Sähköisen tunnelman saattoi tuntea jo aamulla, kun joukkueet yksi toisensa jälkeen saapuivat rahamuseoon valmistautumaan suoritukseen. Pisimmän matkan olivat tehneet Maarianhaminasta saapuneet Ålands lyceumin oppilaat. Kaksi muuta joukkuetta tulivat pääkaupunkiseudulta: Mäkelänrinteen lukio Helsingistä ja Etelä-Tapiolan lukio Espoosta.

Pääjohtaja Liikasen tervehdys.

Kilpailupäivän aamu alkoi pienellä purtavalla rahamuseon kahviossa. Itse tilaisuuden avasi Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen tervehdyksellään. Liikanen onnitteli puheessaan finalisteja, jotka olivat selvittäneet tiensä loppukilpailuun suoriutumalla ensiluokkaisesti kahden ensimmäisen vaiheen tehtävistä. Generation €uro -kilpailussa ensimmäisellä kierroksella vastataan karsintakysymyksiin. Nopeimmin kysymyksistä selviytyneet etenevät toiselle kierrokselle, jossa vastataan esseetehtävään. Esseiden joukosta seulotaan kolme parasta, jotka etenevät loppukilpailuun. Pääjohtaja Liikanen korosti, että finaaliin selvinneitä yhdistää tahto tehdä enemmän kuin opetussuunnitelmassa vaaditaan. Finaalijoukkueiden jäseniltä löytyvät tärkeimmät oppimisen ominaisuudet: uteliaisuutta sekä taito esittää kysymyksiä.

Kilpailun tuomaristo oli vaikuttunut korkeatasoisista esityksistä.

Avajaispuheen jälkeen kilpailun juryn puheenjohtaja, johtokunnan jäsen Seppo Honkapohja esitteli kilpailun tiukkakatseisen tuomariston. Honkapohjan lisäksi tuomaristossa istuivat vanhempi neuvonantaja Hanna Freystätter, viestintäpäällikkö Jenni Hellström, johtava neuvonantaja Marjaana Hohti sekä tutkijaekonomisti Mikael Juselius. Kriteereikseen jury oli asettanut korkopäätöksen uskottavuuden, päätöksen perustelut sekä rahapolitiikan termistön tuntemisen. Myös esitysten sujuvuutta, havainnollisuutta sekä koko joukkueen tasapuolista osallistumista tultaisiin arvioimaan.

Generation €uro 2017 voittajajoukkue Ålands lyceum!

Joukkueet esiintyivät vuorotellen. Ensin Ålands lyceum, sitten Mäkelänrinne ja viimeisenä Etelä-Tapiola. Joukkueilla oli kaksikymmentä minuuttia aikaa esitellä rahapoliittiset toimenpiteet ja perustella päätökset analyysillaan. Esittelyn jälkeen tuomaristo esitti joukkueille tarkentavia kysymyksiä esityksen sisällöstä sekä kilpailijoiden näkemyksistä. Esitysten jälkeen jury vetäytyi arvioimaan joukkueiden esityksiä ja valitsemaan voittajan. 

Mäkelänrinteen lukion joukkue.

Tuomariston puheenjohtajalla Seppo Honkapohjalla oli kunnia julistaa kilpailun voittajaksi maarianhaminalainen Ålands lyceum. Kaikki joukkueet saivat tuomaristolta kiitosta korkeatasoisesta kilpailusta. Honkapohja kiitteli joukkueita omaperäisyydestä vastauksissaan. Honkapohja linjasikin, ettei rahapolitiikka ole mekaaninen koneisto vaan vaatii luovuutta sekä monipuolista paneutumista.

Etelä-Tapiolan lukion joukkue

Luovuus ja monipuolisuus olivatkin ne tekijät, jotka siivittivät Ålands lyceumin kilpailun voittoon. Joukkueeseen kuuluivat Vilma Danielsson, Edvin Engman, Isak Lindén sekä Emil Rönnberg. Joukkuetta ohjasi opettaja Anders Casén. Pääpalkintona voittajajoukkue matkustaa Frankfurtiin vierailemaan Euroopan keskuspankissa. EKP:n pääkonttorissa järjestettävässä juhlassa EKP:n pääjohtaja Mario Draghi ottaa vastaan maiden kansalliset voittajat. Toiselle sijalle tulleet joukkueet palkittiin kirjalahjakortein.

Linkki lehdistötiedotteeseen.

Peter von Baghin elokuva “Suomalaiset ja raha – rakkaustarina” esitetään rahamuseossa 25.3.2017

Elokuvantekijä ja elokuvahistorioitsija Peter von Bagh teki viimeisinä vuosinaan pienen mutta persoonallisen dokumenttielokuvan, jota ei ole laajasti esitetty. 30-minuuttinen "Suomalaiset ja raha – rakkaustarina" kertoo lyhyesti Suomen Pankin ja suomalaisen rahan historian peilaamalla niitä taiteen kautta. Elokuva on tehty juhlistamaan Suomen Pankin 200-vuotismerkkivuotta vuonna 2011.

Elokuva esitetään Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi Suomen Pankin rahamuseossa lauantaina 25.3.2017.

Elokuvasta on neljä näytöstä: klo 12, 13, 14 ja 15. Näytöksiin ei tarvitse ilmoittautua eikä niistä peritä pääsymaksua. Kuhunkin näytökseen mahtuu 100 ensimmäisenä paikalle saapunutta.

Seuraavan kerran elokuva esitetään rahamuseossa lauantaina elokuun 26. päivä 2017.

#rahamuseo

Kuvassa dokumentissa esiintyvät Juho Rissasen lasimaalaukset Elonkorjuu, tukinuitto ja satama (1933) Suomen Pankin päärakennuksessa.


Talouskirja nyt -tilaisuus rahamuseossa 14.3.2017 klo 17

Rahamuseon tiistai-illan keskustelun teemana on Suomen idänkaupan historia, Suomen ja Neuvostoliiton väliset suhteet sekä Neuvostoliitto osana Venäjän historiaa. Keskustelua johtaa pääjohtaja Erkki Liikanen.

>> Katso video tilaisuudesta

Keskustelutilaisuus kuuluu Rahamuseon suosittuun Talouskirja nyt -sarjaan. Vuorossa on Inkeri Hirvensalon ja Pekka Sutelan tuore teos Suomen kaupasta Neuvostoliiton kanssa.

Hirvensalon ja Sutelan kirja on yleisesitys Suomen taloudellisista idänsuhteista. Painopiste on Suomen ja Neuvostoliiton kahdenvälisissä suhteissa vuosina 1944–1991, mutta tausta ulottuu aina 1700-luvulle saakka. Aineistona on käytetty suomalaisia arkistoja, mutta myös useita kymmeniä pääosin 2000-luvun alussa tehtyjä haastatteluita, tutkimuksia, muistelmia ja historiikkeja.

Kauppat.tri Inkeri Hirvensalo on toiminut idänkaupan tehtävissä Suomen Pankissa ja entisessä Postipankissa sekä Helsingin kauppakorkeakoulussa. 

Valtiot. tri Pekka Sutela toimii Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Hänen aikaisempiin työpaikkoihinsa kuuluvat Suomen Pankki sekä Helsingin yliopisto.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Paikkoja on kuitenkin rajoitetusti joten tulethan paikalle ajoissa. Tervetuloa!


Talouspoliittinen keskustelu rahamuseossa 7.3. klo 17: Talous muuttuu, mitä työntekijöille tapahtuu?

Monissa ammateissa työt vähenevät Suomessa. Vievätkö työn tietokoneet, robotit tai aasialaiset? Voiko muutokseen vaikuttaa? Mihin ihmiset päätyvät? Mistä tulee uusia työpaikkoja ja talouskasvua?

>> Katso talouskeskustelu videolta

Näistä aiheista keskustelevat johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja Suomen Pankista vierainaan vanhempi tutkija Terhi Maczulskij Palkansaajien tutkimuslaitoksesta, tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta sekä vanhempi neuvonantaja Meri Obstbaum Suomen Pankista.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy, tervetuloa! Huom: Paikkoja rajoitetusti, tulethan ajoissa!


Studia monetaria 14.2.2017 klo 17: Missä järjestyksessä sijoitustuotteet menettävät arvonsa?

Rahamuseon suosittu studia monetaria -luentosarja jatkuu aiheella Jos pankki horjuu, missä järjestyksessä sijoitustuotteet menettävät arvonsa? Kun pankki joutuu taloudellisiin vaikeuksiin on sillä seuraamuksia pankin osakkeita ja muita sijoitustuotteita ostaneille. Missä järjestyksessä nämä tuotteet kirjataan alas? Kuka joutuu maksajaksi ja missä vaiheessa?

Näitä aiheita käsittelee toimistopäällikkö Sami Pyykönen Finanssivalvonnasta.

Tilaisuus alkaa klo 17 ja siihen on vapaa pääsy. Tervetuloa!

 

Yleisötilaisuus rahamuseossa 7.2. klo 17: Onko kasvu pysähtynyt? Maailmantalouden trendit

Rahamuseon vuoden 2017 kevätkauden ensimmäistä, talouspolitiikkaa käsittelevää yleisötilaisuuden videotallennetta voi seurata verkossa.

Valtiotieteen tohtori Antti Suvanto, finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo valtiovarainministeriöstä, professori Matti Pohjola Aalto-yliopistosta ja ennustepäällikkö Juha Kilponen Suomen Pankista keskustelevat aiheesta "Onko kasvu pysähtynyt? Maailmantalouden pitkän aikavälin trendit".

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Paikkoja on rajoitetusti joten saavuthan paikalle ajoissa. Tervetuloa!

 

Antti Suvanto

Rahamuseo on auki Suomen Pankin avointen ovien aikaan

Rahamuseo on auki samaan aikaan kuin Suomen Pankin avointen ovien tapahtuma seuraavasti:

Perjantaina 27.1. olemme auki klo 20 asti.
Lauantaina 28.1. ja sunnuntaina 29.1. olemme auki klo 11-17.
Maanantaina 30.1. olemme auki klo 14-20.

Museossa on esillä tiistaina avattu näyttely Mistä Suomi elää 2067?. Tervetuloa tutustumaan!

Rahamuseon suurnäyttely Mistä Suomi elää 2067? on avattu!

Tervetuloa tutustumaan museon uuteen näyttelyyn!

Olemme tuottaneet yhdessä Helsingin Kuvataidelukion ja Vaskivuoren lukion kanssa näyttelyn, jossa kurkistetaan rohkeasti tulevaisuuteen. Näyttelyssä opiskelijat kertovat taiteen keinoin näkemystään siitä, minkälainen on Suomi viidenkymmenen vuoden kuluttua.

Näyttelyn teoksiin voi tutustua näyttelyn verkkosivuilla. Näyttely on osa Suomi 100 -juhlavuotta ja se on esillä vuoden 2017 loppuun.

Tieteiden yö rahamuseossa 12.1.2017 klo 17-23: Rahan vapaus ja sen rajat

Rahamuseo osallistuu tänäkin vuonna tieteiden yöhön teemalla Rahan vapaus ja sen rajat.

Ohjelmassa on asiantuntijoiden tietoiskuja ja niihin liittyvää yleisökeskustelua tasatunnein. Tietoiskujen välillä opastetut kierrokset museossa. Opastukset alkavat puolelta. Kahvila ja museokauppa ovat myös avoinna.

Tietoiskut:

17.00 Miten pankkeja säännellään?
Vanhempi ekonomisti Jyrki Haajanen (Suomen Pankki)

18.00 Suomen rahamarkkinoiden säännöstelyn vuodet 
Valtiot. tri Juha Tarkka (Suomen Pankki)

19.00 Rahoitusmarkkinoiden vapaus ja vakaus 
Osastopäällikkö Katja Taipalus (Suomen Pankki)

20.00 Johtiko markkinoiden vapaus finanssikriisiin?
Toimistopäällikkö Paavo Miettinen (Suomen Pankki)

21.00 Sääntelyn mahdollisuudet, saavutukset ja epäonnistumiset
Analyytikko Peik Granlund (Finanssivalvonta)

22.00 Leikkaako bonuskatto pankkiirien riskinotolta siivet?
Vanhempi neuvonantaja Esa Jokivuolle (Suomen Pankki)



Rahamuseon tulevan vaihtuvan näyttelyn “Mistä Suomi elää 2067?” verkkosivut avattu

Rahamuseossa avataan 24.1.2017 suurnäyttely "Mistä Suomi elää 2067?"

Näyttelyssä katsotaan rohkeasti tulevaisuuteen. Helsingin kuvataidelukion ja Vaskivuoren lukion huippulahjakkaat opiskelijat tuovat eteemme maailman 50 vuoden kuluttua. Millainen on Suomi vuonna 2067? Mitä ovat elinkeinomme? Mikä on arvokasta? Mitä on suomalaisuus 50 vuoden päästä? Näitä näkökulmia avataan näyttelyssä taiteen keinoin. Nuoret taiteilijat ovat luoneet omat näkemyksensä tulevaisuuden Suomesta. 

Näyttelyn teoksiin voi tutustua etukäteen näyttelyn verkkosivuilla

Suvi Reponen: Kyllä raha rahan löytää


Rahamuseon 1930-luvun lamaa koskeva näyttely suljetaan 13.12.

Rahamuseon vaihtuva näyttely 1930-luvun lamasta suljetaan 13.12. teknisten muutosten vuoksi.

Seuraava vaihtuva näyttely "Mistä Suomi elää 2067?" avataan 24.1.2017.

Yleisötilaisuus rahamuseossa 13.12. klo 17: Suomen Pankin talousennusteen esittely

Suomen Pankin ennustepäällikkö Juha Kilponen esittelee tuoreimman ennusteen rahamuseossa.

Tilaisuus alkaa klo 17 ja siihen on vapaa pääsy. Tervetuloa tenttaamaan asiantuntijoitamme!

Historiaseminaari 22.11.2016: Harri Holkeri, keskuspankkiiri ja pääministeri

Valtioneuvos Harri Holkeri teki pitkän ja ansiokkaan uran Suomen Pankissa. Holkeri toimi johtokunnan jäsenenä vuosina 1978–1997. Ennen sitä hän oli pankkivaltuuston puheenjohtajana vuosina 1971–1978.Holkerin poliittinen ura oli merkittävä ja monipuolinen. 

Holkeri oli kansanedustaja, kansallisen kokoomuksen puheenjohtaja ja pääministeri 1987–1991. Kahdessa presidentinvaalissa Holkeri oli kokoomuksen ehdokkaana. 

Suositussa seminaarisarjassa pääjohtaja Erkki Liikanen keskustelee Holkerin urasta keskuspankkiirina ja poliitikkona kansanedustaja Ilkka Kanervan ja johtokunnan neuvonantajan Juha Tarkan kanssa.

>> Katso tilaisuuden videotallenne täällä

Tilaisuus alkaa klo 17 ja siihen on vapaa pääsy. Paikkoja rajoitetusti.


Yleisöluento 8.11.2016: Mitä Euroopan pankeille kuuluu?

Rahamuseon studia monetaria -luentosarjassa Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja ja Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Pentti Hakkarainen käsittelee Euroopan pankkisektorin nykytilannetta.

>> Tilaisuus esitetään suorana verkkolähetyksenä täällä

Tilaisuus alkaa klo 17 ja siihen on vapaa pääsy.


Historiaseminaari 1.11. klo 17: Sirkka Hämäläinen, keskuspankkiirina Suomessa ja Euroopassa

Suositussa historiaseminaarisarjassa paneudutaan Suomen Pankkiin ja sen pääjohtajiin. 

>> Katso tilaisuuden tallenne

Tiistaina 1.11.2016 klo 17 vuorossa on Sirkka Hämäläinen, joka oli keskuspankin pääjohtajana vuosina 1992–1998. Hämäläisen pitkä ja ainutlaatuinen ura jatkui vuoteen 2003 EKP:n johtokunnan jäsenenä. Vielä vuosina 2014–2016 Hämäläinen toimi eurooppalaista pankkivalvontaa johtavan EKP:n valvontaneuvoston jäsenenä.

Pääjohtaja Erkki Liikanen haastattelee historiaseminaarissa Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälää ja Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Juha Tarkkaa.

Seminaari pidetään tiistaina 1.11. klo 17 alkaen ja se on kaikille avoin. Istumapaikkoja on rajoitetusti. Tervetuloa!


Kuva: Lehtikuva


Kirjan julkistaminen 25.10. klo 17: Sodan ja rauhan rahat

Rahamuseossa julkaistaan Antti Heinosen kirjoittama kirja ”Sodan ja rauhan rahat – Suomen erikoinen setelihistoria 1917–1945”. Tilaisuudessa Antti Heinonen esittelee teoksensa.

Teoksessa kuvataan Suomen itsenäisyyden alkuvuosikymmenten aikaa setelihistorian näkökulmasta. Ensimmäisen maailmansodan loppuvuosien, vuoden 1918 sisällissodan sekä talvi- ja jatkosodan kriisiolosuhteissa monet seteleitä koskevat ratkaisut jouduttiin tekemään poikkeuksellisissa oloissa. Niiden seurauksena oli joukko itsenäisyyden ajan setelihistorian erikoisimpia tapahtumia ja toimenpiteitä, jotka kytkeytyivät ajanjakson poliittisiin murroksiin ja taitekohtiin. Moniin kirjassa käsiteltyihin kysymyksiin ei ole yhtä selvää vastausta, mutta yhdistelemällä eri lähteistä saatavaa tietoa runsaaseen kuva-aineistoon kirjassa päädytään uusiin tulkintoihin.

Yhdessä aikaisemmin ilmestyneiden kirjojen Viimeiset markat ja Ensimmäiset eurot kanssa teos kattaa koko itsenäisyyden ajan setelihistorian. Ensin mainitussa tarkasteltiin Suomen markkaseteleiden historiaa toisen maailmansodan jälkeen ja jälkimmäisessä euroseteleiden syntyä ja niiden ensimmäistä vuosikymmentä.

Kirjan tekijällä Antti Heinosella on merkittävä kansainvälinen ura setelialalla. Nykyisin hän johtaa seteliteollisuuden maailmanlaajuista eettistä yhteistyötä, jonka tavoitteena on estää korruptiota ja edistää kilpailua. Sitä ennen hän toimi seteliväärennösten torjunnan keskuspankkiyhteistyöstä vastaavan ryhmän puheenjohtajan ja Euroopan keskuspankin setelijohtajana. Ennen siirtymistään Euroopan keskuspankkiin vuonna 1998 Heinonen vastasi maksuvälineistä Suomen Pankissa.

Julkistamistilaisuus pidetään tiistaina 25.10. klo 17 alkaen ja se on kaikille avoin.


Kommentit (2)

Asuntomarkkinat ja talouskasvu – debatti 19.10.

Aika: keskiviikko 19.10.2016 klo 17.00–18.00
Paikka: Suomen Pankin rahamuseo, Snellmaninkatu 2, Helsinki 

>> Katso suora lähetys tilaisuudesta

Asuntojen kalleus ja vuokrien nousu hidastavat muuttoliikettä paikkakunnille, joissa työtä ja kasvua syntyy. Mitä tälle on tehtävissä? Mikä on maankäytön rooli? Säännelläänkö rakentamista liikaa? Entä ajavatko päättäjät yleistä etua tai oman kuntansa etua? 

Ja voiko kaupungistumisen pyörää edes kääntää taaksepäin? 

Näistä kysymyksistä rahamuseossa keskustelemassa Osmo Soininvaara, Essi Eerola ja Petri Mäki-Fränti. Keskustelua moderoi Suomen Pankissa pitkän päivätyön tehnyt Antti Suvanto

Tilaisuutta voi seurata suorana myös verkossa.
Esitä kysymyksiä Twitterissä tunnuksella #asunnotjakasvu – poimimme kysymyksiä mukaan keskusteluun.

Keskustelijoista

Osmo Soininvaara on tehnyt pitkän uran politiikassa ministerinä, puolueen puheenjohtajana ja kansanedustajana. Hän on kirjoittanut useita tietokirjoja. Nykyisin Osmo Soininvaara toimii luennoitsijana ja hallitusammattilaisena. Hän on vuosien varrella osallistunut aktiivisesti asumista ja kaupunkisuunnittelua koskevaan päätöksentekoon ja keskusteluun. 

Essi Eerola on tutkimusjohtaja Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa (VATT). Aiemmin hän on toiminut Vattin johtavana tutkijana sekä vieraillut Suomen Pankin tutkimusyksikössä. Essi Eerola on tutkinut laajasti asuntomarkkinoita ja verotukseen liittyviä kysymyksiä.

Petri Mäki-Fränti toimii vanhempana ekonomistina Suomen Pankin ennustetoimistossa. Työssään hän on erikoistunut asuntomarkkinoita, kotitalouksien velkaantumista ja julkisen talouden kestävyyttä koskeviin kysymyksiin. Hän toimi aiemmin tutkijana Pellervon taloudellisessa tutkimuskeskuksessa. 

Rahamuseon tilaisuuksista

Suomen Pankin keskustelusarjojen tarkoituksena on avata yleisölle talouden käsitteitä. Keskusteluun voi osallistua paikan päällä ja suoraa lähetystä voi seurata myös verkosta. Tilaisuuden jälkeen keskustelusta julkaistaan videotallenne.

Uudistettu rahamuseo sijaitsee aivan Helsingin tuomiokirkon vieressä, osoitteessa Snellmaninkatu 2. Tilaisuuteen on vapaa pääsy eikä siihen tarvitse ilmoittautua ennakkoon.


Talouskirja NYT: Markus Brunnermeierin “The Euro and the Battle of Ideas”

Tiistaina 11.10. klo 17.00 Suomen Pankin rahamuseossa (Snellmaninkatu 2, Helsinki)

>> Katso tilaisuuden tallenne

Maailmalla arvostettu uuden polven taloustieteilijä Markus Brunnermeier vierailee Suomessa ensimmäistä kertaa lokakuussa ja esittelee samalla Rahamuseossa tuoreen kirjan "The Euro and the Battle of Ideas".

Kirja tarjoaa uutta mielenkiintoista tietoa Euroopan talous- ja velkaongelmista ja niiden historiasta. Kirja on saanut paljon huomiota maailmalla. Siinä on kaksi muuta kirjoittajaa, Harold James ja Jean-Pierre Landau.

Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä ja Suomen Pankin osastopäällikkö Tuomas Välimäki pitävät tilaisuudessa kommenttipuheenvuoron ja keskustelevat kirjasta yhdessä pääjohtaja Erkki Liikasen kanssa.

Tilaisuus pidetään englanniksi. Paikkoja on rajoitetusti, joten saavuthan ajoissa paikalle.

Tervetuloa!

Professori Markus Brunnermeierista ja hänen kirjastaan

Markus Brunnermeierin, Harold Jamesin ja Jean-Pierre Landaun uusi kirja ”The Euro and the Battle of Ideas” (Princeton University Press 2016) käsittelee eurokriisin taustoja uudesta kiinnostavasta näkökulmasta. Kirjoittajat kuvaavat eri jäsenmaissa, varsinkin Saksassa ja Ranskassa, vallitsevien talouspoliittisten filosofioiden eroja, jotka ovat johtaneet ristiriitoihin suhteessa sellaisiin kysymyksiin kuin talouspolitiikan säännöt vastaan harkinnanvaraisuus, solidaarisuus vastaan omavastuu, johtuvatko rahakriisit maksuvalmius- vai vakavaraisuusongelmista, ja annetaanko etusija vakautus- vai elvytyspolitiikalle. Kirjoittajat esittävät myös perustellun suunnitelman sille, miten eri maiden näkemyserot voitaisiin rakentavasti sovittaa yhteen ja päästä sitä kautta vakaampaan rahaliittoon.

Markus Brunnermeier (s. 1969) on nuoren polven johtavia rahoitusmarkkinoiden ja reaalitalouden välisen riippuvuuden tutkijoita, joka on kirjoittanut laajasti mm. rahapolitiikasta, rahoitusmarkkinoiden sääntelystä ja kuplailmiöiden syistä. Hän on Princetonin yliopiston taloustieteen professori, joka johtaa yliopiston rahoitustutkimuksen keskusta (Bendheim Center of Finance). Brunnermeier on syntynyt Saksassa ja on väitellyt tohtoriksi London School of Economicsissa.


Yleisötilaisuus rahamuseossa torstaina 29.9. klo 17: Kansainvälinen taloustilanne

Ajankohta: torstai 29.9.2016 klo 17.00–18.00
Paikka: Suomen Pankin rahamuseo, Snellmaninkatu 2, Helsinki

Toimistopäällikkö Samu Kurri kertoo rahapolitiikasta ja kansainvälisen talouden näkymistä uuden Euro & talous -verkkojulkaisun pohjalta. Kurri esittelee Suomen Pankin tuoreen kansainvälisen talouden ennusteen vuosille 2016–2018.

Uusimmassa E&T-julkaisussa kysytään mm., miten luonnollisen koron eli talouden tasapainottavan koron alentuminen vaikuttaa rahapolitiikan viritykseen euroalueella ja pohditaan, miksi yritysluotonanto on virinnyt euroalueella niin hitaasti. Julkaisussa kerrotaan myös EKP:n yrityslainojen osto-ohjelman etenemisestä ja siitä, kuinka öljymarkkinoilla haetaan uutta tasapainoa.

Lisätietoja antavat rahamuseon intendentti Jaakko Koskentola, puh. 010 19 5702, ja vanhempi tiedottaja Richard Brander, puh. 010 831 2206.

Tervetuloa!


Yleisöluento 20.9.2016 klo 17: Sijoittajan vastuu pankin ongelmatilanteissa

Rahamuseon studia monetaria -sarjan luennot jatkuvat! Syyskauden 2016 ensimmäisellä luennolla Finanssivalvonnan osastopäällikkö Jarmo Parkkonen ja toimistopäällikkö Sami Pyykönen kertovat kuinka sijoittajan vastuu muodostuu pankin ongelmatilanteissa.

Tilaisuus alkaa klo 17 ja siihen on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Kuvassa Jarmo Parkkonen vasemmalla ja Sami Pyykönen oikealla.

Rahamuseossa yksityistilaisuus 15.9.

Rahamuseo on yleisöltä suljettu torstaina 15.9. Talous tutuksi -koulutustilaisuuden vuoksi.


Tuloerot ja talouskasvu -tilaisuuden tallenne katsottavissa


Aika: tiistai 6.9. klo 17.00–18.00 
Paikka: Suomen Pankin rahamuseo, Snellmaninkatu 2, Helsinki 

Mitä eriarvoisuudella tarkoitetaan ja miten se ilmenee länsimaissa? Hidastavatko tuloerot talouskasvua?

Näistä kysymyksistä rahamuseossa keskustelevat Heikki Hiilamo, Matti Tuomala ja Markus Haavio. Keskustelua moderoi Suomen Pankissa pitkän päivätyön tehnyt VTT Antti Suvanto

Tilaisuuden tallennetta voi seurata alla (kesto 60 minuuttia):


Twitter-keskustelu tunnuksella #tuloerotjakasvu.

Tuloerot ovat parin viime vuosikymmenen aikana kasvaneet useassa länsimaassa ja kysymys on ajankohtainen myös Suomessa. Perinteisesti taloustieteilijät ovat ajatelleet, että tulonjaon epätasaisuus ja taloudellinen kasvu kuuluisivat yhteen. Tuoreet kansainvälisiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet tuloerojen nousun hidastaneen talouden kasvua.

Keskustelijoista

Heikki Hiilamo toimii professorina Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksella. Yksi hänen tutkimuskysymyksistään on ollut eriarvoisuuden ilmeneminen ja sen vaikutukset länsimaisissa yhteiskunnissa. Hiilamo on toiminut aiemmin mm. Kansaineläkelaitoksessa tutkimusprofessorina.

Matti Tuomala on kansantaloustieteen professori Tampereen yliopistossa. Hän on erikoistunut julkiseen talouteen, verotukseen sekä tuloeroihin.

Markus Haavio on neuvonantaja Suomen Pankin tutkimusyksikössä. Hänen tutkimuksensa kohteena on ollut mm. behavioraalinen julkinen talous ja hän on kirjoittanut eriarvoisuuden merkityksestä talouskasvulle.

Rahamuseon tilaisuuksista

Suomen Pankin keskustelusarjojen tarkoituksena on avata yleisölle talouden käsitteitä. Keskusteluun voi osallistua paikan päällä ja suoraa lähetystä voi seurata myös verkosta. Tilaisuuden jälkeen keskustelusta julkaistaan videotallenne.

Uudistettu rahamuseo sijaitsee aivan Helsingin tuomiokirkon vieressä, osoitteessa Snellmaninkatu 2. Tilaisuuteen on vapaa pääsy eikä siihen tarvitse ilmoittautua ennakkoon.


Rahamuseon syksyn ohjelma

Syksyn yleisötilaisuuksien ohjelma on nyt julkistettu! Ensimmäinen tilaisuus on jo ensi tiistaina 6.9. klo 17 alkaen. Koko ohjelma on täällä.


EKP ilmoitti tänään… Uusi kirja rahapolitiikasta myynnissä rahamuseossa

Rahamuseossa on nyt myynnissä tuore kirja rahapolitiikasta. 

Pitkäaikaisilta Suomen Pankin ekonomisteilta ilmestyy tänään rahapolitiikkaa ja keskuspankkeja käsittelevä kirja. Antti Suvannon ja Jarmo Kontulaisen teos EKP ilmoitti tänään... Rahapolitiikka tyynessä ja myrskyssä johdattelee lukijan havainnollistavasti rahapolitiikan valmistelun ytimeen.

Kirja painottuu Euroopan keskuspankin, EKP:n rahapoliittiseen päätöksentekoon sekä päätösten toimeenpanoon. Finanssikriisi osoitti, miten tärkeää on, että keskuspankit pystyvät reagoimaan nopeasti ja päättävästi talouden yllättäviin tilanteisiin pitääkseen inflaation ja rahoitusjärjestelmän vakaana. Kirjassa käydään näitä vaiheita nyt läpi ensimmäistä kertaa suomeksi.

Lisätietoja Suomen Pankin verkkosivuilta.

Kirjan hinta on 30 euroa.


Setelimukien lyhyt historia

Markkamääräisten setelien kuvilla varustetut Teema-mukit olivat rahamuseon ehdottomasti suosituin matkamuisto. Niitä kysytään edelleen, erityisesti aiempia painoksia. 
Mukeja on tehty seitsemästä eri nimellisarvosta ja pohjaleimat mukaan lukien mukeja on yhteensä 15 erilaista. Vuoden 1963 viiden markan setelin kuvalla varustetusta mukista on kaksi versiota, toinen painos on hiukan ensimmäistä painosta vaaleampi. 10 000 markan setelimukista on myös kaksi versiota, ensimmäinen painos on Teema-muki vuodelta 2015 ja toinen painos on Mainio-muki vuodelta 2016.
Kunkin Teema-mukin painoserä on 500 kappaletta mutta 10 000 markan setelinkuvalla varustettua Mainio-mukia painettiin 2 000 kappaletta. 

Markkamukien ensimmäiset painokset rivissä.

Painoserät ovat seuraavat:
1000 mk vuodelta 1986: I- ja II-painos 2004, III-painos 2008
100 mk vuodelta 1986: I- ja II-painos 2005
500 mk vuodelta 1986: I- ja II-painos 2006
50 mk vuodelta 1986: I- ja II-painos 2007
5 mk vuodelta 1963: I-painos 2010 ja II-painos 2011
1 mk vuodleta 1963: I-painos 2011 ja II-painos 2012
10000 mk vuodelta 1955: I-painos 2015 ja II-painos 2016 

Markkamukien ensimmäisten painosten pohjaleimat.

iittala on lopettanut mukien valmistuksen Suomessa vuoden 2016 keväällä. Rahamuseossa on myynnissä vain Mainio-mukia ja aiempia painoksia ei ole saatavissa.

Kommentit (1)

Suomen Pankin Rahamuseo mukana Suomi 100 vuotta -juhlatoiminnassa

Suomen Pankin rahamuseo osallistuu Suomi 100 vuotta -juhlavuoteen usein eri tavoin. Museossa järjestetään vuoden mittaan mm. sarja Suomen tulevaisuudennäkymiä kartoittavia keskustelutilaisuuksia.

Museon vuoden päätapahtumana on taidenäyttely, joka toteutetaan yhteistyössä lukiolaisten kanssa teemalla Mistä Suomi elää 2067? Näyttely avataan 24.1.2017, ja se on avoinna vuoden loppuun. Suomen Pankki kutsui Vantaan Vaskivuoren lukion ja Helsingin Kuvataidelukion rakentamaan näyttelyä.

Mistä Suomi elää 2067? -näyttelyn sisältönä on lukioikäisten nuorten poikkitaiteellinen näkemys Suomesta 50 vuoden kuluttua. Opiskelijat tuovat omat näkökulmansa eri taiteen muotoja käyttäen: maalausten, piirustusten, veistosten, musiikin ja näytelmän keinoin luodaan kuva tulevaisuuden Suomesta, suomalaisista, elinkeinoelämästä ja yhteiskunnasta.


Uuden 50 euron setelin ulkoasu julkistettu

Euroopan keskuspankki (EKP) julkisti 5.7. uuden 50 euron setelin ulkoasun Frankfurtissa. Uudet setelit otetaan käyttöön 4.4.2017. Setelin turvatekijöistä esimerkiksi hologrammia on kehitetty entisestään. Kun seteliä katsoo valoa vasten, läpikuultavaan ikkunaan ilmestyvät kreikkalaisesta mytologiasta tutun Europa-neidon kasvot. Ne näkyvät setelin molemmilta puolilta.


Turvatekijöissä on käytetty uusinta setelitekniikkaa, jonka ansiosta seteleitä on entistäkin vaikeampi väärentää.

Euroa käyttää yhteisenä rahanaan 338 miljoonaa ihmistä 19 maassa, ja seteleitä on liikkeessä yhteensä 1 000 miljardin euron arvosta. Seteliarvoista 50 euron seteli on eniten käytetty.

Eurosetelien uusiin ulkoasuihin pääset tutustumaan osoitteessa: www.uudet-eurosetelit.eu.


Mihin eurojärjestelmää tarvitaan?

Suomen Pankki on julkaissut taloustiedon opintojen tueksi uuden rahapolitiikkavideon. Videolla Emma pohtii, miten rahapolitiikka vaikuttaa hänen elämäänsä. Mitä deflaatio ja inflaatio tarkoittavat ja mitä niistä seuraa?

Videolla käydään läpi myös eurojärjestelmän sekä Euroopan keskuspankkien rahanarvon vakauteen liittyviä tehtäviä.

Rahapolitiikkavideo on vapaasti koulujen vapaasti käytettävissä ja siitä löytyvät versiot myös ruotsiksi ja englanniksi tekstitettyinä. 



Yleisötilaisuus: Suomen talousennusteen esittely 9.6.


Suomen talous on palaamassa kasvu-uralle. Onko kasvu vakaalla pohjalla? Mitkä ovat viennin ja investointien näkymät?

​Suomen Pankin ennustepäällikkö Juha Kilponen esittelee yleisölle tuoreimman Suomen talouden ennusteen vuosille 2016–2018. Tilaisuus pidetään Rahamuseossa torstaina 9.6.2016 klo 17.00–18.00. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan!

Suomen Pankin uusi talousennuste julkaistaan 9.6.2016 Euro & talous -verkkolehdessä

Ennusteen lisäksi julkaisussa analysoidaan mm. uusien yritysten mahdollisuuksia luoda työpaikkoja ja kysytään, ratkaisevatko nopeasti kasvavat ”gasellit” työllisyysongelman. Julkaisussa tarkastellaan myös alhaisten korkojen ja asuntomarkkinoiden riippuvuuksia alueellisesti Suomessa. 

Yleisötilaisuus torstaina 9.6. klo 17: Suomen Pankin talousennusteen esittely

Ennustepäällikkö Juha Kilponen esittelee tuoreen ennusteen Suomen taloudesta.

Tule keskustelemaan asiantuntijoidemme kanssa! 

Tilaisuus alkaa klo 17 ja siihen on vapaa pääsy. Tervetuloa!


Yleisötilaisuus: uuden vakausraportin esittely 19.5. klo 17

Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osaston vakausanalyysitoimiston päällikkö Paavo Miettinen esittelee Suomen Pankin uusimman arvion rahoitusjärjestelmän vakaudesta torstaina 19.5. klo 17. 

Uusi vakausarvio julkaistaan Euro & talous -lehdessä samana päivänä klo 11 osoitteessa www.eurojatalous.fi.

Vakausraportin esittely, yleisötilaisuus
Aika: torstai 19.5.2016 klo 17.00–18.00
Paikka: Rahamuseo, Snellmaninkatu 2, Helsinki

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tule tenttaamaan asiantuntijoitamme!

Katso video: 1930-luvun lama

Taloushistorian professori Sakari Heikkinen Helsingin yliopistosta piti rahamuseon studia monetaria -luentosarjassa 10.5.2016 luennon "1930-luvun lama ja sen opetukset". Katso video täältä.

Professori Heikkinen luennoi 1930-luvun lamasta.

Luento liittyy Rahamuseon uuteen näyttelyyn 1930-luvun lama.

Yleisötilaisuus 10.5. klo 17: 1930-luvun lama ja sen opetukset

Rahamuseon Studia monetaria -yleisötilaisuudessa tiistaina 10.5. taloushistorian professori Sakari Heikkinen Helsingin yliopistosta kertoo 1930-luvun lamasta ja sen opetuksista.

Tilaisuus liittyy samana päivänä avattavaan, Rahamuseon uuteen näyttelyyn 1930-luvun lama.

Luennon taltiointi on nähtävissä tämän linkin kautta.

Aika: tiistai 10.5.2016 klo 17.00–18.00
Paikka: Rahamuseo, Snellmaninkatu 2 

Tilaisuuteen on vapaa pääsy, tervetuloa!


Joulupakettien keräys vähävaraisille vuonna 1931. Kuva: Museovirasto.

Katso video: Nokian vaikutus Suomeen ennen ja nyt

Talouskirja nyt -yleisötilaisuudessa 26.4.2016 keskusteltiin Nokiasta ja sen vaikutuksesta Suomeen parin menneen vuosikymmenen aikana. Johtokunnan neuvonantaja Antti Suvanto Suomen Pankista haastatteli Rahamuseon tilaisuudessa tietokirjailija Carl-Gustav Lindéniä ja aiemmin taloustoimittajana toiminutta viestintäkonsultti Merina Salmista.

Aihetta tarkasteltiin kahden Nokiasta kertovan kirjan kautta. Carl-Gustav Lindénin teos Nokia och Suomi – rapport från de galna åren ilmestyi viime vuonna, Merina Salmisen ja Pekka Nykäsen yhdessä kirjoittama kirja Operaatio Elop - Nokian matkapuhelinten viimeiset vuodet puolestaan 2014.

Keskustelussa käsiteltiin mm. Nokian nousua ja roolia Suomessa, matkapuhelinliiketoiminnan loppua sekä verkkovalmistajana jatkanutta uutta Nokiaa ja sen tulevaisuutta.

(Koko keskustelu on suomeksi.) 

Talouskirja nyt 26.4. klo 17–18: Nokia och Finland. Rapport från de galna åren

Johtokunnan neuvonantaja Antti Suvanto Suomen Pankista haastattele kirjan kirjoittajaa Carl-Gustav Lindéniä sekä viestintäkonsultti Merina Salmista.

Tilaisuus on kaksikielinen: kirjan esittely ja panelistien keskustelu suomenkielinen, kysymyksiä ja vastauksia myös ruotsiksi.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa! Välkommen!


Studia monetaria -luento 19.4.: Mitä pankki saa ja mitä sen pitää asiakkaalta kysyä?

Tiistaina 19.4. klo 17 alkavalla luennolla käsitellään asiakkaan tuntemista ja pankkien selonottovelvollisuutta. 

Luennoimassa lakimies Maarit Pihkala ja lakimies Sanna Atrila Finanssivalvonnasta. 

Tilaisuuteen on vapaa pääsy, tervetuloa!

          Maarit Pihkala ja Sanna Atrila

Historiaseminaari: Väinö Tanner – pankkivaltuusmies kuudella vuosikymmenellä

Yleisötilaisuus ke 30.3. klo 17-18 Rahamuseossa

>> Voit katsoa videotallenteen myös verkosta

Yleisötilaisuudessa käsitellään Suomen Pankin pankkivaltuusmiesten ja pankkivaltuuston roolia ja merkitystä. Teemaa lähestytään Väinö Tannerin kautta: Tanner oli pankkivaltuusmies vuosina 1919–1945 ja uudestaan 1951–1962.

Tilaisuudessa pääjohtaja Erkki Liikanen haastattelee Väinö Tannerin säätiön puheenjohtajaa Lasse Lehtistä ja Suomen Pankin johtokunnan neuvonantajaa Juha Tarkkaa.

Yleisötilaisuus pidetään keskiviikkona 30.3. klo 17 alkaen ja se on kaikille avoin. Istumapaikkoja on rajoitetusti. Tervetuloa!

Setelimukeja taas myynnissä!

Suosittuja setelimukeja on taas saatavissa rahamuseon kahvilasta. Mukissa on kuvattuna 10 000 markan seteli vuodelta 1955 ja mukin mallina on Arabian Mainio. Painoserä on 2000 kpl ja mukin hinta on 20 €.


Kommentit (2)

Yleisötilaisuus tiistaina 22.3. klo 17: Kansainvälinen taloustilanne

Toimistopäällikkö Samu Kurri Suomen Pankin kansainvälisen ja rahatalouden toimistosta puhuu rahapolitiikasta ja kansainvälisestä taloustilanteesta.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa keskustelemaan asiantuntijoidemme kanssa!

Kurrin luento (PDF, 1,2 Mt)


Studia monetaria -luento 15.3.: Miksi keskuspankki ostaa valtionlainoja?

Suositun studia monetaria -luentosarjan seuraava luento pidetään rahamuseossa tiistaina 15.3. klo 17 alkaen. Suomen Pankin markkinaoperaatioiden toimiston päällikkö Elisa Newby luennoi aiheesta Miksi keskuspankki ostaa valtionlainoja?

Eurojärjestelmän valtionlainojen osto-ohjelma on ollut käynnissä vuoden verran. Mikä ohjelma on ja mihin sillä pyritään? Miten keskuspankit muuten toimivat rahoitusmarkkinoilla?

Newbyn luento (PDF, 2,0 Mt)
Luennon äänitaltiointi (MP3-tiedosto, kesto 43:48)

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Talvilomalla museoon!

Tervetuloa talvilomalla rahamuseoon koko perhe!

Järjestämme opastettuja kierroksia lapsille päivittäin tiistaista sunnuntaihin 23.–28.2. klo 11.30–12. 

Kierroksille ei tarvitse ilmoittautua ja ne ovat maksuttomia. 

Tarjolla myös mehua ja muuta puuhastelua.

Historiaseminaari: Rolf Kullberg pääjohtajana Suomen Pankissa

Suositussa historiaseminaarisarjassa paneudutaan Suomen Pankkiin ja sen pääjohtajiin sodan jälkeisinä vuosina. 

Tiistaina 16.2.2016 klo 17–18 vuorossa on Rolf Kullberg, joka oli keskuspankin pääjohtajana vuosina 1983–1992.

Katso videotallenne YouTubesta

Pääjohtaja Erkki Liikanen haastattelee valtiotieteiden lisensiaatti Johnny Åkerholmia ja Suomen Pankin johtokunnan neuvonantajaa Juha Tarkkaa.

Seminaari on kaikille avoin. Istumapaikkoja on rajoitetusti. Tervetuloa!

Talouskeskustelu – tiedettä vai politiikkaa? Keskiviikkona 27.1. klo 17.00

Aika: keskiviikko 27.1. klo 17.00–18.00 
Paikka: Suomen Pankin rahamuseo, Snellmaninkatu 2, Helsinki 
>> Tilaisuuden suora lähetys verkossa  
>> Esitä kysymyksiä Twitterissä tunnuksella #talouskeskustelu – poimimme kysymyksiä mukaan keskusteluun.

Talouskeskustelu — tiedettä vai politiikkaa?

Keskustelu Suomen taloustilanteesta ja sen parantamiseksi tarvittavista toimenpiteistä käy vilkkaana. Onnistuneen talouspolitiikan alkuvoimana on pidetty realistista faktapohjaa. 

Myös keskuspankki on osallistunut keskusteluun paikallistamalla talouden ongelmia ja arvioimalla eri toimintavaihtoehtoja. Voiko talouskeskustelua käydä irrallaan arvoista? Keiden tulisi ja ketkä saavat puhua Suomessa taloudesta?

Näistä kysymyksistä rahamuseossa keskustelevat Markus Jäntti, Jukka Pekkarinen ja Lauri Kajanoja. Keskustelua moderoi Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Antti Suvanto

Tilaisuutta voi seurata suorana myös verkossa.

Keskustelijoista

Markus Jäntti hoitaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Helsingin yliopiston yhteistä julkistalouden professuuria. Tätä ennen hän on toiminut professorina Tukholmassa yliopiston sosiaalitutkimuslaitoksessa. Markus Jäntin tutkimuksessa keskeisiä teemoja ovat olleet taloudellinen eriarvoisuus ja taloudellinen liikkuvuus.

Jukka Pekkarinen on entinen valtiovarainministeriön ylijohtaja ja kansatalousosaston osastopäällikkö. Hän on pitkän linjan taloustieteilijä, joka on kirjoittanut yhdessä Pekka Sutelan ja myöhemmin Matti Pohjolan kanssa tunnetun kansantaloustieteen oppikirjan.

Lauri Kajanoja toimii Suomen Pankin johtokunnan neuvonantajana vastuualueenaan kotimainen talouspolitiikka. Hänen viimeaikaisista analyyseistaan tunnetuimmat liittyvät Suomen kustannuskilpailukyvyn parantamisen tarpeeseen. Lauri Kajanoja on aiemmin työskennellyt myös Euroopan komissiossa ja Euroopan keskuspankissa. 

Rahamuseon tilaisuuksista

Suomen Pankin keskustelusarjojen tarkoituksena on avata yleisölle talouden käsitteitä. Keskusteluun voi osallistua paikan päällä ja suoraa lähetystä voi seurata myös verkosta. Tilaisuuden jälkeen keskustelusta julkaistaan videotallenne.

Uudistettu rahamuseo sijaitsee aivan Helsingin tuomiokirkon vieressä, osoitteessa Snellmaninkatu 2. Tilaisuuteen on vapaa pääsy eikä siihen tarvitse ilmoittautua ennakkoon.

Yleisöluento 19.1.2016: Miten pankkikriisien hoito muuttuu?

Studia monetaria -yleisöluento: Miten pankkikriisien hoito muuttuu?

Huom. tilaisuus on siirretty joulukuulta tammikuulle.

Ajankohta: Tiistai 19.1.2016 klo 17.00–18.00
Paikka: Rahamuseo, Snellmaninkatu 2, Helsinki

Keskustelijoina Rahoitusvakausviraston ylijohtaja Tuija Taos ja Finanssivalvonnan lakimies Raimo Husu.

Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton.

Luennon esityskalvot (PDF, 0,3 Mt) ja äänitaltiointi (MP3-tiedosto, kesto 43:49)

Studia monetaria -luentosarjan aiheet liittyvät Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan toimialaan ja historiaan. Luennoijat ovat alansa huippuasiantuntijoita ja työskentelevät pääosin Suomen Pankissa ja Finanssivalvonnassa. Sarjan luennot ovat yleistajuisia, eikä niiden seuraamiseen tarvita erityisiä taustatietoja.

Lisätietoja antaa rahamuseon intendentti Jaakko Koskentola, puh. 010 19 5702.

Kommentit (1)

Yleisötilaisuus 15.12.2015 klo 17-18: Toipuuko Suomi taantumasta?

Suomen Pankin ekonomistit esittelevät Suomen talouden tuoreen ennusteen rahamuseossa. Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan ennusteen tekijöiden kanssa. 

Paikalla ovat ennustepäällikkö Juha Kilponen, vanhempi neuvonantaja Helvi Kinnunen ja vanhempi ekonomisti Meri Obstbaum.

Tilaisuus alkaa ko 17 ja siihen on vapaa pääsy.