Aiemmat näyttelyt

Rahamuseossa on järjestetty seitsemäntoista vaihtuvaa näyttelyä sitten vuoden 2003, jolloin museo avattiin. Vuodesta 2009 lähtien näyttelyt on taltioitu myös verkkoversioiksi. Niihin pääsee tutustumaan oheisista linkeistä.


1930-luvun lama

Mikä lama?

Suuri lama oli Yhdysvalloista alkanut ja 1930-luvulla kärjistynyt taloudellinen kriisi, joka horjutti yhteiskuntaa ja taloutta myös Euroopassa ja Suomessa. Kaikkialla esiintyi pankkikriisejä, deflaatiota ja konkursseja.

Yhdysvalloissa teollisuustuotanto väheni lähes puolella, ja työttömyys lisääntyi ennätyksellisen suureksi. Euroopassa lama johti valuuttakriiseihin, työttömyyteen ja poliittisiin mullistuksiin kuten diktatuurien syntyyn. Suomessa pulakaudeksi kutsuttu lama oli lievempi kuin muualla Euroopassa, mutta aiheutti täälläkin suuria velkaongelmia ja työttömyyttä erityisesti maa- ja metsätaloudessa.

Rahapolitiikassa lama johti luopumiseen kultakannasta. Pankkien sääntelyä tiukennettiin. Muita seurauksia oli suhdanteita tasaavan talouspolitiikan ja valtiollisen sosiaalipolitiikan aloittaminen monissa maissa.

Tutustu näyttelyyn virtuaalisesti

Pääjohtaja Erkki Liikasen avauspuhe.

Pääjohtaja Liikanen avasi näyttelyn.

Taloushistorian professori Sakari Heikkinen Helsingin yliopistosta piti rahamuseon studia monetaria -luentosarjassa 10.5.2016 luennon "1930-luvun lama ja sen opetukset". Luennon taltiointi on nähtävissä tämän linkin kautta.

Professori Heikkinen luennoi 1930-luvun lamasta.

Joulupakettien keräys vähävaraisille vuonna 1931. Kuva: Museovirasto

Joukupakettien keräys vähävaraisille vuonna 1931.

Näkymä näyttelyyn

Näkymä näyttelyyn

Näyttely oli esillä 10.5.–14.12.2016.


Kansakunnan kuva – 150 vuotta tilastoja Suomesta

Tilastot ovat järkevän talouspolitiikan ja yhteiskunnan kehittämisen perusta. Tilastokeskus täyttää 150 vuotta lokakuussa 2015. Suomen Pankin rahamuseossa on esillä 29.9.2015–30.4.2016 vaihtuva näyttely ”Kansakunnan kuva – 150 vuotta tilastoja Suomesta”. Näyttelyssä, joka on toteutettu Tilastokeskuksen ja Suomen Pankin yhteistyönä, esitellään suomalaisen tilastotuotannon kehitystä ja näytetään muutamia valittuja paloja nykyajan laajasta tilastotarjonnasta. Lisäksi näyttelyssä voi tutustua ns. tilastosuomalaisiin vuosilta 1900, 1956 ja 2014.

Tutustu näyttelyyn virtuaalisesti

Sahattujen metsätuotteiten ulosvienti suomesta 1864–1875

Sahattujen metsätuotteiten ulosvienti suomesta 1864–1875

Tilastollinen päätoimisto ja Tekla Hultin. Kuva vuodelta 1921. Tilastokeskus.

Tilastollinen päätoimisto ja Tekla Hultin. Kuva vuodelta 1921. Tilastokeskus.

Kaupunkien väestönlaskennassa vuonna 1930 kerätyt tiedot käsiteltiin reikäkorttikoneilla.

Kaupunkien väestönlaskennassa vuonna 1930 kerätyt tiedot käsiteltiin reikäkorttikoneilla.

Eino H. Laurilan kansantulomitalin reliefi

Eino H. Laurilan kansantulomitalin reliefi

Tilastosuomalainen: Maria vuodelta 1900

Tilastosuomalainen:Maria vuodelta 1900

..


Yhteinen velkamme – valtion lainanotto vuosina 1859–2015

Suomen valtio on ottanut lainaa 1800-luvulta asti. Lainanotollaan valtio on rahoittanut infrastruktuuri-investointeja, tukenut Suomen Pankin valuuttavarantoa ja tuonut liikkumavaraa finanssipolitiikkaan. Valtio on toteuttanut suurimman osan lainanotostaan laskemalla liikkeeseen sekä kotimaahan että kansainvälisille rahoitusmarkkinoille suunnattuja obligaatioita.

Näyttelyyn on koottu valtionobligaatioita eri vuosikymmeniltä alkaen ensimmäisestä rautatieobligaatiosta vuodelta 1859. Lisäksi näyttely sisältää läpileikkauksen valtionvelan kehityksestä ja historiasta.

Näyttelyn käsikirjoitus ja esineistö: Valtiokonttori

Tutustu näyttelyyn virtuaalisesti

Pääjohtaja Erkki Liikasen puhe avajaisissa 21.4.2015: Liikasen puhe

Joitakin obligaatioita näyttelystä

Vuoden 1859 obligaatio (Hämeenlinnan rata)

Vuoden 1859 obligaatio (Hämeenlinnan rata)
4 %, 50 vuotta, rupla, järjestäjä von Stieglitz, allekirjoittaja Fabian Langenskiöld

Vuoden 1895 rautatielaina (Turun ja Jyväskylän radat) 

Vuoden 1895 rautatielaina (Turun ja Jyväskylän radat) 
korko 3,5 %, 56 vuotta, Suomen markka ja frangi, järjestäjät Crédit Lyonnais, Banque de Paris et des Pay-Bas ym., allekirjoittaja Herman Molander

Vuoden 1923 obligaatio

Vuoden 1923 obligaatio
6 %, 40 vuotta, punta, järjestäjät Hambros Bank Limited ja J. Henry Schroder & Co,, allekirjoittaja Risto Ryti

Vuoden 1939 puolustuslaina

Vuoden 1939 puolustuslaina
5 %, 5 vuotta, markka, allekirjoittaja Väinö Tanner

Vuoden 1945 korvauslaina

Vuoden 1945 korvauslaina
sidottu tukkuhintaindeksiin, 10 vuotta, markka, allekirjoittaja Onni Hiltunen

Vuoden 1992 sarjaobligaatiolaina

Vuoden 1992 sarjaobligaatiolaina
11 %, 7 vuotta, markka, allekirjoittaja Iiro Viinanen


IMF 70 vuotta

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) on järjestö, jonka tehtävänä on edistää kansainvälisen rahoitusjärjestelmän vakautta. Valuuttarahasto toimii tärkeimpänä maailmanlaajuisena taloudellisen yhteistyön foorumina. Järjestö perustamisesta sovittiin 70 vuotta sitten kansainvälisessä Bretton Woodsin konferenssissa.

Rahamuseon vaihtuvassa näyttelyssä esitellään valuuttarahaston historiaa, toimintaa ja nykyisyyttä. Näyttelyssä esitellään myös valuuttarahaston ja Maailmanpankin merkitystä Suomen kannalta.

Tutustu näyttelyyn virtuaalisesti

Video: Nousu tuhkasta (Out of the Ashes) 

Kuvaus Bretton Woodsin konferenssista vuonna 1944 ja Kansainvälisen valuuttarahaston perustamisesta. Suomen Pankki teetti filmistä suomenkielisen version rahamuseon lokakuussa 2014 avattua näyttelyä varten.

Copyright: IMF
Lukija: Jarmo Heikkinen
Lokalisointi: Anu Lehtonen
Äänitys: Miika Syrjänen ja Jaakko Koskentola
Suomenkielinen käännös: Ulla Lehtonen


Seteli taiteena – luonnoksia markoiksi

» Katso näyttely virtuaalisesti (Flash)

Rahamuseon vaihtuvassa näyttelyssä esitettiin luonnoksia Suomen Pankin seteleiksi. Esillä oli taiteilijoiden ehdotuksia ja näkemyksiä ensimmäisistä markkamääräisistä seteleistä viimeisiin markkoihin (1860–1986). Näyttelyssä oli esillä luonnoksia mm. seuraavilta taiteilijoilta:

Aleksandr Fadejev
Akseli Gallén-Kallela
Aarne Karjalainen
Tapio Wirkkala
Erik Bruun
Torsten Ekström
Eeva Oivo
Pentti Rahikainen
Olavi Vepsäläinen

Aleksandr Fadejevin luonnos 100 markan seteliksi vuodelta 1860.

Aarne Karjalaisen luonnos 100 markan seteliksi vuodelta 1946.

Tapio Wirkkalan luonnos 5000 markan seteliksi vuodelta 1952.

Torsten Eksrömin piirros Alvar Aallosta vuoden 1986 setelisarjaa varten.


Talouskirjoja, jotka muuttivat maailmaa

» Katso näyttely virtuaalisesti (Flash)

Suomen Pankin kirjasto on rahapolitiikan ja rahoituksen alan johtava erikoiskirjasto Suomessa. Se palvelee pankin omia asiantuntijoita, mutta on myös muiden tutkijoiden ja opiskelijoiden käytettävissä.

Teokset on jaettu neljään ryhmään:

  • Rahapolitiikan oppihistoria
  • Suomen rahapolitiikka
  • Kansainvälinen rahaintegraatio
  • Finanssikriisit

Toivomme näyttelyn nostavan esiin vanhoja klassikoita, tuovan esiin uutuuksia ja herättävän keskustelua siitä, mitä teoksia näyttelyssä oikeasti pitäisi olla. Kirjojen valinnan ovat tehneet rahahistorian tutkijat Antti Kuusterä ja Juha Tarkka.

Raghuram Rajan

Raghuram Rajan Suomen Pankissa vuonna 2006. Kuva: Peter Mickelsson.

Risto Ryti

Suomen Pankin pääjohtaja Risto Ryti. Kuva: Suomen Pankki.


Pörssi Helsingissä 100 vuotta

» Katso näyttely virtuaalisesti (Flash)

Rahamuseon vaihtuvassa näyttelyssä esitellään Helsingin pörssin satavuotisen toiminnan kohokohtia eri vuosikymmeninä. Pörssi on muuttunut ajan mukana kansainväliseksi toimijaksi. Talouden myllerrykset ovat näkyneet myös pörssissä: lasku- ja nousukaudet, sota-aika, jälleenrakentaminen, rahoitusmarkkinoiden vapautuminen ja jatkuva kansainvälistyminen. Pörssitoimintaa ei ole Suomessa aiemmin esitelty yhtä laajasti.

Suomen ensimmäinen varsinainen pörssi-istunto pidettiin 7.10.1912. Pörssitoiminnan juuret ovat Suomessa kuitenkin jo 1860-luvulla. Toiminta oli aluksi epäsäännöllistä, osakkeilla ja muilla arvopapereilla käytiin kauppaa satunnaisissa epävirallisissa pörssihuutokaupoissa. Säännöllinen ja järjestäytynyt pörssitoiminta alkoi lokakuussa 1912 Helsingin Fabianinkadulla sijaitsevassa pörssitalossa.

Näyttelyssä oli esillä alkuperäisiä asiakirjoja ja hieno kokoelma suomalaisten yritysten osakekirjoja eri aikakausilta. Näyttely oli auki loppukesään asti.

Pörssisali vuonna 1937

Pörssisali vuonna 1937. Sähkömekaaninen noteeraustaulu otettiin käyttöön vuonna 1935.

Palovakuutus Pohjola Osakeyhtiön osakekirja vuodelta 1891

Palovakuutus Pohjola Osakeyhtiön osakekirja vuodelta 1891.Pörssilistalla vuosina 1912–2006.

Yhtyneet Paperitehtaat Osakeyhtiön osakekirja vuodelta 1920

Yhtyneet Paperitehtaat Osakeyhtiön osakekirja vuodelta 1920.Pörssissä noteerattuna vuosina 1920–1990.

Aktiebolaget Kemi Osakeyhtiön osakekirja vuodelta 1934

Aktiebolaget Kemi Osakeyhtiön osakekirja vuodelta 1934.Pörssissä noteerattuna vuosina 1916–1990.


Viimeiset markat

Suomen markkamääräiset setelityypit vuosina 1945–2002

» Katso näyttely virtuaalisesti (Flash)

» Pankinjohtaja Seppo Honkapohjan puhe näyttelyn avajaisissa

Viimeiset markat  näyttelyssä esiteltiin Suomen markkamääräisiä seteleitä vuoden 1945 mallista vuonna 2002 toteutettuun euroseteleiden liikkeeseenlaskuun asti. 

Vain pala paperia 

Seteli on vain paperinpalanen, jolla sinänsä ei ole arvoa. Setelin arvo perustuu sen liikkeeseenlaskijaa kohtaan tunnettuun luottamukseen. Luottamus liikkeeseenlaskijaan puolestaan riippuu setelin kyvystä täyttää roolinsa maksuvälineenä ja arvon säilyttäjänä.

Suomen Pankilla on yksinoikeus setelinantoon Suomessa, ja tämän näyttelyn ajanjakson aikana  (1945–2002) ennen euroaikaa pankki päätti myös seteliyksiköistä sekä setelien paperista, ulkonäöstä ja tekotavasta. Eduskunnan pankkivaltuusto teki lopullisen päätöksen seteleistä Suomen Pankin johtokunnan esityksen perusteella.

Näyttely oli esillä 27.1.–31.12.2012.

Tapio Wirkkalan luonnos 500 markan seteliksi vuodelta 1947

Tapio Wirkkalan luonnos 500 markan seteliksi vuodelta 1947.


Kolme valuuttaa, kaksi vuosisataa, yksi Suomen Pankki

» Katso näyttely virtuaalisesti (Flash)

Tammikuussa 2011 avattiin Suomen Pankin 200-vuotisjuhlanäyttely ”Kolme valuuttaa, kaksi vuosisataa, yksi Suomen Pankki”.

Suomen Pankki perustettiin vuonna 1811 toteuttamaan rahanvaihtoa taalerista ruplaan Ruotsin vallan vaihtuessa Venäjän alaisuuteen. Rahamuseon vaihtuvassa näyttelyssä kerrotaan Suomen Pankin 200-vuotisen historian varrella toteutetuista rahauudistuksista. Jokapäiväisessä elämässä tarvittavan käyttörahan tai rahayksikön vaihtuminen on aina suuri tapahtuma, joka pakottaa kansalaiset miettimään uudestaan hyödykkeiden hintoja ja varallisuusarvoja. Näyttely kertoo rahauudistusten vaikutuksesta suomalaisten elämään.

Näyttely oli esillä 20.1.2011 – 20.1.2012.

» Pankinjohtaja Seppo Honkapohjan avajaispuhe  (PDF)

Kolme valuuttaa, kaksi vuosisataa, yksi Suomen Pankki


D-vitamiinia! Vuosien 1957 ja 1967 devalvaatiot

» Katso näyttely virtuaalisesti

D-vitamiinia

Vuosien 1957 ja 1967 devalvaatioista kertoneen näyttelyn tavoitteena oli kuvata devalvaatioiden taustaa, toteutusta ja vaikutuksia. Näyttely kertoo nykykävijälle, millaista rahapolitiikan toteuttaminen oli aikana, jolloin hallitukset pysyivät kasassa keskimäärin noin vuoden kerrallaan.

Suomen Pankki joutui muuttamaan toisen maailmansodan jälkeen markan ulkoista arvoa lukuisia kertoja. Liittyminen ERM-järjestelmään vuonna 1996 vakautti Suomen rahan arvon. Euro otettiin käyttöön tilirahana vuoden 1999 alussa ja käteisrahana vuoden 2002 alusta.

Näyttelyn nimessä esiintyvää ilmaisua ”D-vitamiini” ei tiettävästi käytetty devalvaatioista vielä 1950- tai 1960-luvuilla, mutta viimeistään 1980-luvulla se vakiintui talouspoliittiseen puheeseen. 

Näyttely oli esillä 27.10.2009–31.12.2010.


Eurot kertovat kulttuurista

Euro otettiin käyttöön tilirahana 1.1.1999. Käteisrahana euro tuli käyttöön ensimmäisen kerran EU:n 12 jäsenvaltiossa 1.1.2002. Rahamuseon seitsemäs näyttely ”Eurot kertovat kulttuurista” keskittyikin eurovaluutan esittelyyn kulttuurin näkökulmasta.

Eurosetelit ovat setelipainon valmistuskoodia ja sarjanumeroa lukuun ottamatta identtisiä valmistusmaasta ja liikkeeseenlaskupaikasta riippumatta. Eurokolikoiden arvopuoli on kaikissa maissa sama. Kääntöpuoli eli kruuna on kuitenkin jokaisessa maassa erilainen. Kansallisten puolten kuva-aiheet kuvastavat kunkin maan kulttuuria, ja aiheiksi on valittu jotain omaleimaista jokaisesta maasta. Eurokolikot kuvastavatkin siten erinomaisesti, mistä yhteisessä rahassa on kyse: monimuotoisessa Euroopassa sama raha käy koko euroalueella kansallisuudesta, kielestä tai kulttuurista riippumatta.

Eurokolikoita

Yleiskuva näyttelystä

Käteinen raha on käyttötaidetta parhaimmillaan. Setelit edustavat graafisen suunnittelun ja taidegrafiikan parhaimmistoa, kolikot puolestaan kuvanveistotaidetta. Erityisesti kolikoissa materiaalin tuntu on käsin kosketeltava. Metallin tuntu ja ominaispiirteet ovat näyttelyn suurennoksissa selkeästi nähtävissä. Vaikka nimellisarvoltaan samat kolikot onkin periaatteessa valmistettu samasta seoksesta ja samalla muotilla, on niissä myös maa- ja eräkohtaisia eroja. Tämä voidaan myös nähdä allegoriaksi Euroopan monimuotoisuudesta – kolikot ovat samanlaisia, mutta kuitenkin erilaisia.

Näyttely oli esillä 8.1.–22.10.2009.

» Avaa kuvagalleria

Lataa esitys ”Eurokolikoiden kansalliset puolet kertovat kulttuurista” 

» Korkea resoluutio (PDF, 192 MB)

» Matala resoluutio (PDF, 3,28 MB)


Kulta rahajärjestelmän perustana

Näyttelyssä ”Kulta rahajärjestelmän perustana” esiteltiin kultaa mm. vaihdannan välineenä ja kultakantaisen rahajärjestelmän perustana niin Suomessa kuin kansainvälisestikin – Lapin kultaa ja kultakeräystä unohtamatta. Sokerina pohjalla näyttelyssä oli esillä tiettävästi suurin Suomesta löytynyt kultahippu ”Aleksi”, joka huuhdottiin vuonna 1910 Inarin Laanilasta.

Näyttely oli esillä 8.4.–2.11.2008. 

Pankinjohtaja Sinikka Salo avaamassa näyttelyä 8.4.2008

Pankinjohtaja Sinikka Salo avaamassa näyttelyä 8.4.2008.


Vuosisata pankkimainontaa

Rahamuseon viidennessä näyttelyssä ”Vuosisata pankkimainontaa” tarkasteltiin mainoksia yhteiskunnassa vallinneen taloudellisen ajattelun symboleina. Mainosten avulla on pyritty suuntaamaan kansalaisten varainkäyttöä kulloinkin haluttuun suuntaan. Vuosikymmeniä mainoksissa korostuivat suomalaiset hyveet eli säästäväisyys ja kulutuskielteisyys. Vanhahtavat mainokset kertovat ajastaan sekä informatiivisesti että viihdyttävästi.

”Näyttelyssä tulee esiin Suomen muutos vanhasta maatalousyhteiskunnasta moderniksi kulutusyhteiskunnaksi. Hyvin toimiakseen lainamarkkinat tarvitsevat tervettä kilpailua ja näin ollen myös mainontaa, mutta nykyiseen kulutusluottojen markkinointiin liittyy kuitenkin myös ilmiöitä, joita voi pitää huolestuttavina”, pankinjohtaja Sinikka Salo sanoi näyttelyn avajaispuheessaan.

Näyttely oli esillä 9.1.–30.9.2007.

Pankinjohtaja Sinikka Salo pitämässä puhetta avajaisissa 9.1.2007

Pankinjohtaja Sinikka Salo pitämässä puhetta avajaisissa 9.1.2007.


Snellman ja Suomen markka

Vuonna 2006 tuli kuluneeksi 200 vuotta J. V. Snellmanin syntymästä ja 125 vuotta hänen kuolemastaan. Siispä rahamuseon neljännen vaihtuvan näyttelyn aiheena oli ”Snellman ja Suomen markka”. 

Näyttelyssä keskityttiin Suomen Pankin ja J. V. Snellmanin kohtaamiseen vuosina 1863–1868, kun Snellman toimi valtiovaraintoimituskunnan päällikkönä. Tässä virassa Snellmanin merkittävin saavutus oli Suomen rahaolojen vakauttaminen. Suomi oli saanut oman rahayksikön, markan, vuonna 1860. Markan arvo oli kuitenkin sidottu paperiruplaan, jonka arvo heittelehti. J. V. Snellman vei loppuun edeltäjänsä Fabian Langenskiöldin työn sitoessaan markan arvon hopeaan vuonna 1865 ja vakauttaessaan siten rahan arvon. Sama tavoite – rahan arvon vakauttaminen – oli tärkein motiivi myös seuraavassa rahauudistuksessa eli euron käyttöönotossa noin 130 vuotta myöhemmin.

Näyttely oli esillä 10.1.–31.12.2006.

Pankinjohtaja Sinikka Salo vastaanottamassa avajaisvieraita 10.1.2006

Pankinjohtaja Sinikka Salo vastaanottamassa avajaisvieraita 10.1.2006.

Näyttelyn suunnittelijat tutkija Vappu Ikonen ja johtokunnan neuvonantaja Juha Tarkka Suomen Pankista

Näyttelyn suunnittelijat tutkija Vappu Ikonen ja johtokunnan neuvonantaja Juha Tarkka Suomen Pankista.


Suomen Pankki pilapiirtäjien silmin

Rahamuseon kolmannen vaihtuvan näyttelyn aiheena oli ”Suomen Pankki pilapiirtäjien silmin”. Näyttelyssä oli esillä piirroksia aina 1950-luvulta lähtien. Mukana oli töitä mm. neljältä tunnetulta ja tuotteliaalta pilapiirtäjältä Kari Suomalaiselta, Terho Ovaskalta, Henrik Karlssonilta ja Kaarlo A. Rissaselta.

Näyttely oli esillä 14.10.–31.12.2005.

Pääjohtaja Erkki Liikanen ja taiteilija Terho Ovaska

Pääjohtaja Erkki Liikanen ja taiteilija Terho Ovaska.

Euroseteliehdotukset esillä rahamuseossa

Rahamuseon toinen vaihtuva näyttely syksyllä 2004 toi museoon esille euroseteliehdotukset. Nämä ehdotukset olivat peräisin Euroopan keskuspankin edeltäjän, Euroopan rahapoliittisen instituutin järjestämästä suunnittelukilpailusta. Rahamuseossa esillä olleet luonnokset vaihtuivat kuukausittain, ja kerrallaan näyttelyssä oli kahdeksan setelisarjaa. Heti alkuun, syyskuussa 2004, esillä olivat myös kilpailuun osallistuneiden suomalaistaiteilijoiden Erik Bruunin, Daniel Bruunin ja Johanna Bruunin luonnokset. Viimeiset mallit nähtiin elokuussa 2005.

Näyttely oli esillä 1.9.2004 – elokuu 2005.

Erik Bruun ja setelisarja

Taiteilija Erik Bruun ja setelisarja.


Maa, joka maksoi velkansa

Suomen maine hyvänä velanmaksajana luotiin vuonna 1932, kun Suomi maksoi aikataulun mukaisen lyhennyksensä Yhdysvalloille vuonna 1919 saadusta elintarvikelainasta. Yhdysvaltain presidentti Herbert Hoover oli vuonna 1931 myöntänyt eurooppalaisille velallismaille vuoden mittaisen lykkäyksen osana kansainvälisten taloudellisten suhteiden järjestelyä. Suomi oli kaikista Yhdysvaltain velallismaista ainoa, joka jatkoi velkojensa maksamista loppuun saakka. Vuosina 1933–1936 yhdysvaltalaisissa lehdissä julkaistiin lähes 3 000 Suomen velanmaksua ja Suomea käsittelevää uutista. 

Suomi maksoi lainaansa pois normaalisti 1940-luvulle saakka, jolloin toisen maailmansodan aikana saatiin maksuille pari vuotta lykkäystä. Samoihin aikoihin Suomen ja Yhdysvaltain viranomaiset kävivät keskustelua siitä, voitaisiinko Suomen maksama lainaraha käyttää johonkin Suomea hyödyttävään tarkoitukseen. Tarkoitus toteutui vuonna 1951 perustetun ASLA-stipendirahaston myötä. Velan viimeinen erä maksettiin nopeutetun aikataulun mukaan vuonna 1976.

Näyttely oli esillä 22.8.2003–31.8.2004. 

Maa, joka maksoi velkansa -yleiskuva näyttelystä